K uten monessa muussakin lounaisen Suomen kun- nissa, myös Vehmaalla asutus vakiintui pronssikau- della eli vuosina 1700–500 ennen ajanlaskumme alkua. Vehmaalta on löytynyt paljon pronssikautisia hautaröykkiöitä, ja niistä on löydetty erilaisia pronssi- kauden esineitä. Vehmaalainen punainen graniitti tun- netaan kansainvälisesti nimikkellä ”Balmoral Red” ja se on nauttinut pitkään suurta arvostusta. Vehmaa on myös merkittävää kotieläintaloutta, varsinkin sikata- loutta. Vehmaan maisemaa hallitsevat pellot ja järvet. Vehmaalla on kaikkiaan 22 järveä, joista suurimmat ovat Ahmasvesi, Vihtjärvi ja Maarjärvi. Vehmaalla on kaksi Natura-kohdetta: Kivijärven metsät, joissa on vanhan metsän laikkuja, ja Ahmasvesi, murtovesilajeja kasvava entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin kahden kilometrin pituinen uoma mereen. Historiaa museoissa Vehmaan historiaan pääsee tutustumaan kolmes- sa museossa, jotka ovat kotiseutumuseo, kivityömu- seo ja ruotusotamiehen torppa. Kotiseutumuseona toimii Huolilan tilan 1800-luvulla rakennettu pää- rakennus Lahdingon kylässä. Talon tampurissa on vaihtuvia näyttelyitä. Samassa pihapiirissä on myös 1700-luvulta oleva ruotusotamiehen torppa. Ki- vityömuseo esittelee paikkakunnan kivenlouhin- nan ja -työstämisen perinteitä. Museot sijaitsevat osoitteessa Mynämäentie 157, Vehmaa. Vehmaal- la sijaitseva Sa-Int Maanpuolustusmuseo esittelee maanpuolustushistoriaa sadan vuoden ajalta. Näh- tävillä on aseita, pukuja ja varusteita sekä maanpuo- lustusaiheisia kirjoja ja lehtiä. Osoite: Vinkkiläntie 5. Kivikirkko keskiajalta Vehmaan kirkko, Pyhän Margareetan kirkko on keskiajalta. Kivestä tehty kirkossa on kolmilaivainen suorakaiteenmuotoinen runkohuone. Sakasti sijaitsee koilliskulmalla, asehuone eteläsei- nällä, länsipäädyssä on puolitorni ja sen eteläsivulla ruumishuone. Kulmissa on tukipilarit. Ristiholveja kannattelee kaksi neljän pilarin riviä ja seinäpilasterit, joiden välissä on kilpikaaret. Kirkkosali on puolibasi- lika, sen keskilaiva on sivulaivoja selvästi korkeampi ja kaksi kertaa leveämpi. Kirkko on avoinna kesäaikaan joka päivä. Osoite: Kirkkotie 23. Jussi Vikaisen veistoskokoelma Kuvanveistäjä, professori Jussi Vikaisen perikunta lahjoitti Vehmaan kunnalle yli 50 Vikaisen tekemää kipsiveistosta. Ne on sijoitettu Vehmaan taidetilaan. Vehmaan kirkko on rakennettu keskiajalla. Kuva: Wikipedia Vehmaa Vakka-Suomen sydämessä 54 55 Kustavin käsityökylä Käsityökylässä on monenlaista nähtävää ja koetta- vaa koko perheelle. Alueella on keramiikka-, kynttilä-, hopea-, ja sepänpaja sekä lasifabriikki. Pihapiirissä on myös kahvila, leikkivälineitä ja ko- tieläimiä. Käsityökylä toimintoineen on auki pää- asiallisesti kesä-elokuussa, poislukien keramiikka- ja kynttilämyymälät, jotka ovat auki ympäri vuoden. Tarkista ajat yritysten omilta sivuilta. KUSTAVI Käsityökylässä on monenlaista nähtävää ja koettavaa koko perheelle. KUSTAVI zasukkaita noin 950 zpinta-ala 770,2 km 2 , josta vettä 604,2 km 2 znaapurikuntia Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo, Uusikaupunki zwww.kustavi.fi kahden merkittävän matkailureitin varrella: Saariston Rengastie ja Ahvenanmaan reitti. Katanpään linnakesaari Katanpää, entinen vankien ja varusmiesten saari, on muodostunut lomailijoiden suosimaksi, kulttuuri- historiallisesti arvokkaaksi nähtävyydeksi. Katanpään sijainti oli pitkään strategisesti merkittä- vä, koska sieltä pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren halki kulkevaa rannikkoväylää. Katanpäätä käytettiin sotasatamana jo 1800-luvulla. Sittemmin rakennettu Katanpään linnake on pohjoisin osa tsaari Nikolai II:n 1910-luvulla rakennuttamaa Itämeren suurinta linnoitusketjua. Vaikka Katanpäällä ei enää ole sotilaallista merki- tystä, se on kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys, jota veneilijät osaavat arvostaa. Saaresta on tullut lomailijoiden suosima kohde, jossa käy vuosittain tuhansia vierailijoita. Katanpää on heinäkuussa 2011 perustetun Selkäme- ren kansallispuiston eteläisin käyntikohde. K ustavi perustettiin vuonna 1874, mutta kunnan nimen historia ulottuu kauemmas. Nimensä Kustavi sai Ruotsin kuningas Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantaneen seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Kustavin seurakunta perustettiin kappeliseurakuntana vuonna 1783. Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vas- ta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1865 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista. Kivimaan kappeli oli eronnut samana vuonna itse- näiseksi kirkkoherrakunnaksi nimellä Kustavi. Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan ni- mensä. Meri on Kustavissa kaikkialla läsnä. Rantavii- vaa on noin 908 kilometriä, ja kesäisin paikkakunnan asukasluku kymmenkertaistuu ihmisten viettäessä kesää yhteensä noin 3 300 mökillä. Kustavissa on noin 950 asukasta. Kustavi on väki- luvultaan Varsinais-Suomen maakunnan pienin kun- ta sekä Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta Luhangan ja Lestijärven jälkeen. Kustavi sijaitsee Meri on Kustavissa kaikkialla läsnä. Rantaviivaa on noin 908 kilometriä, ja kesäisin paikkakunnan asukasluku kymmenkertaistuu. Kuva: Visit Finland Kustavi saariston tunnelmaa Saaristomeren ja Selkämeren taitteessa sijaitseva Kustavi tarjoaa saariston elämyksiä matkailijalle. Kustavin saaristolaismuseo Museon kokoelma muodostuu Kustavin alueelta kerätyistä ja lahjoituksena saaduista esineistä ja do- kumenteista, jotka kertovat alueen entisajan elämästä ja elinkeinoista. Esillä on merimiesten matkoiltaan tuomia tavaroita sekä saariston arkipäivään liittyviä työkaluja ja muuta esineistöä. Museo sijaitsee Vartsalan saaressa, Etelä-Vartsalan kylässä, vanhan Postitien varrella. Osoite: Vartsalantie 256 56 57 Vauraan elinympäristön kuvaus Laitilan Koukkelan kylässä alkuperäisellä paikal- laan sijaitsee Kauppilan Umpipihan museokokonai- suus. Umpipiha kuvaa elinympäristöä 1900-luvun alun vauraassa vakkasuomalaisessa talonpoikaistalossa. Rakennukset ovat vanhoilla sijoillaan kylän kulttuu- rimaisemassa. Pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1600-luvulta. Museon kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä taidokkaita kättentöitä, kuten vällyjä, liinoja, vakkoja, kimpiastioita, työkaluja, valjaita ja kärryjä. Osoite: Koukkelantie 240, Laitila Untamalan kylällä lähes 2 000 vuoden historia Laitilan keskustasta noin viisi kilometriä Rauman suuntaan sijaitsee Untamalan vanha kylä, se on ollut paikoillaan lähes 2 000 vuotta. Alueella on Pyhän Pietarin kirkko, Kalevanpojan viikatteentikku -niminen pystykivi, kotiseutumuseo, kulttuuripolku, sekä Kylätalo Ventola. Untamalan Pyhän Pietarin kirkko on peräisin vuodel- ta 1785. Rakennuksen ulkoasua on kohennettu vuosina 1870 ja 1912. Edellinen kirkkorakennus paloi vuonna 1781. Paikalla on ollut kirkko jo varhaisella keskiajal- la, ja paikkaa pidetään yhtenä Suomen varhaisimmista kirkonpaikoista. Kirkko on käytössä muun muassa juhlapyhinä ja kesähäiden pitopaikkana. Untamalan kotiseutumuseo kylänraitin varrella on vanha Sarkin talonpoikaistalo. Se on tyypillinen pari- tuparakennus, josta johtaa kapea klinkka rakennuksen läpi kylänraitille. Museossa on vanhaa talonpoikaise- sineistöä ja pihassa luhtiaitta vuodelta 1744. Poukan talo muisto talonpoikaisajasta Laitilan keskustassa sijaitseva Poukan talo on muis- to talonpoikaisesta menneisyydestä. Entinen Poukan tilan pitkä punainen päärakennus on 1700-luvulta. Talossa on kookas tupa ja kolme kamaria. Rakennus on läpikäynyt laajamittaiset korjaustoimenpiteet vuoden 1996 aikana ja palvelee nykyään matkailu- ja kulttuu- rikäytössä. Rakennuksen näyttelyt kertovat Laitilan kananhoidosta ja virvoitusjuomien teon historiasta. Näyttely on avoinna sopimuksen mukaan. Osoite: Keskuskatu 4 LAITILA LAITILA zasukkaita noin 8 400 zpinta-ala 531 km 2 , josta vettä 13,46 km 2 znaapurikuntia Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa zwww.laitila.fi E nsimmäiset asutuksen merkit Laitilasta ovat viiden tuhannen vuoden takaa, Leinmäeltä ja Nästistä, kalastajien ja hylkeenpyytäjien asuinpaikkoja kampakeraamiselta kivikaudelta. Puolet nykyisestä Laitilasta oli silloin meren alla. Pronssikaudella (noin 1500-500 eKr.) alueella liikkui skandinaavista väkeä, mikä voidaan päätellä yli 200 hiidenkiukaasta ja kahdesta pronssikirveestä. Pysyvä kyläasutus sai alkunsa ajanlaskun alun jäl- keen, jolloin sokkeloinen merenlahti ulottui Laitilan keskiosiin. Nykyisin kyliä on yli 40, ja ne olivat kaikki syntyneet 1500-luvulle tultaessa. Laitila on myös vankka kulttuuripitäjä. Laitilaan val- mistui vuonna 1937 Suomen maaseudun ensimmäinen kirjastotalo, joka perustettiin teollisuusneuvos Kustaa Hiekan lahjoituksella. Talossa on nykyisin musiikin ja kuvataiteen opetusta. Laitilassa on lisäksi tiettävästi Suomen vanhin seu- rantalo, vuonna 1886 rakennettiin raittiusseura Walon talo, talo toimii kunnostettuna kulttuurikäytössä. Kaivolan kesäteatteri on yksi Suomen vanhimmista, se perustettiin vuonna 1961. Laitila tunnetaan Suomessa vahvasta kanataloudes- taan ja juomateollisuudestaan. Laitila muinaisjäännöksiä rautakaudelta Vakka-Suomessa, Varsinais- Suomen pohjoisosassa sijaitseva Laitila on noin 8 400 asukkaan kaupunki. Laitilassa on asuttu kauan, paikkakunnalla on paljon rautakautisia muinaisjäännöksiä, niistä tunnetuimpia on Kodjalan soturihauta. Poukan talon näyttelyt kertovat Laitilan kananhoidosta ja virvoitusjuomien teon historiasta. Kuva: Laitilan kaupunki 58 59 TAIVASSALO Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuo- ri, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma–Taivassalo–Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa. Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu. M eri, Saaristomeri, on vahvasti läsnä Taivas- salossa. Kunnassa on 2000 kesämökkiä, yli 180 saarta ja yli 300 kilometriä merenrantaa. Taivassalon historia on pitkä. Vuonna 1155 viikingit purjehtivat Taivassalon vesillä ja polttivat nuotiota muun muassa Hakkenpäässä. Taivassalolaiset hakivat vaikutteita Tukholman kauppapaikoilta. Samana vuonna piispa Henrik kävi nykyisen Viiasten kartanon mailla kastamassa taivassalolaisia Vanhin Taivassaloa koskeva dokumentti on vuo- delta 1326. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivas- salolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489. Taivassalosaariston elämyksiä Taivasalo on on kartanoiden, merenkulun ja kalastajien kunta, Taivassalossa on eniten ammattikalastajia koko Saaristomeren alueella. Taivassalossa Saaristomeri on vahvasti läsnä. Kuva: Visit Finland Saariston rengastie kulkee myös Taivassalossa. Pyörä on oiva kulkuväline tutustua reitin varren nähtävyyksiin ja maisemiin. Kuva: Visit Finland Taivassalon värikkääseen historiaan kuuluu myös viinan salakuljetus kieltolain aikaan. Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammi- metsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko. Pyhän Ristin kirkko Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on keskiaikai- nen harmaakivikirkko. Kirkko on uusimman tutki- muksen mukaan rakennettu todennäköisesti vuosien 1425 ja 1440 välillä. Kirkon runsaista maalauksista varhaisimmat ovat 1400-luvulta. Suomen kansallisaarteisiin kuuluu kru- sifiksi 1300-luvulta. Kirkon edustalla oleva vuosina 1939-44 kaatuneille omistettu sankaripatsas on tai- teilija Jussi Vikaisen käsialaa. Taivassalon kirkko ja siitä puoli kilometriä luotee- seen sijaitsevat Taivassalon vanha pappila vuodelta 1756 ja uusi pappila vuodelta 1823 on Museoviras- tonvuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa mää- ritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Osoite: Keskustie 2. Viiaisten kartanomuseo Taivassalon museo toimii Viiasten kartanossa. Ny- kyinen museona toimiva päärakennus on rakennettu 1779. Tällöin kartanon omistajana oli Gustaf Malm, jonka vaimo oli omaa sukua Carpelan. Myös kunin- gas Kustaa IV Adolf on yöpynyt Viiasten kartanossa. Nykyinen museona toimiva päärakennus on raken- nettu 1779. Tällöin kartanon omistajana oli Gustaf Malm, jonka vaimo oli omaa sukua Carpelan. Myös kuningas Kustaa IV Adolf on yöpynyt Viiasten kar- tanossa. Viiasten kartanon päärakennuksessa ja siihen liit- tyvässä työväenasunnossa ja näyttelyhallissa on yli 8500 esineen kokoelmat, jotka liittyvät rakennusten sisustuksiin, perinteisiin elinkeinoihin sekä paikal- liskulttuuriin ja -historiaan. Osoite: Hakkenpääntie 290. TAIVASSALO zasukkaita noin 1 680 zpinta-ala 217,71 km 2 , josta noin 77 km 2 vettä znaapurikuntia Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. zwww.taivasalo.fi AVOINNA: Ma-Pe 6.30-21.00 La 9.00-21.00 SU 11.00-21.00 Tulotie 1, Taivassalo Puh. 040 626 3836 Arkisin kotilounas Grilliruokaa Pehmis, irtojäätelö Itseleivotut pullat ja munkit Korpisotilaan rintamaolosuhteet Taivassalossa Ketarsalmen Kievarin pihapiirissä sijaitsee sotaveteraanien rakennuttama Tukikohta Motti korsuineen, joka esittelee aidosti suomalaisen korpisotilaan sodanaikaisia rintamaolosuhteita. Avaimen korsumuseoon voi noutaa Ketarsalmen Kievarista. Sopimuksesta myös opastus ryhmille. Osoite: Hylkiläntie 45 Taivassalo 60 61 VARSINAIS-SUOMEN HELMIÄ Muumien valmistajasta näyttely Naantalin museossa aukesi toukokuussa teemanäyt- tely Atelier FauniMuumien ja peikkojen tarina. Näyt- tely on osa Naantalin kaupungin ohjelmaa Muumien 80-vuotisjuhlavuonna. Atelier Faunin käsityönä valmistamien Muumilaak- son asukkaiden viehätys piilee siinä, että jokainen niistä on ainutlaatuinen. Atelier Fauni sai alkunsa Helena ja Martti Kuuskos- ken kodissa Naantalissa 1950-luvun alussa. Lapsille kotona tehdyistä leluista kehittyi erilaisia peikkohah- moja, jotka heti nousivat suosituiksi. Perhe muutti pääkaupunkiseudulle ja yritys kasvoi. Faunipeikkojen lisäksi alettiin valmistaa muumihamoja. Vilkkaimpina vuosinaan 1960-luvulla yritys työllisti yli 150 henkeä. Käsintehtyjä hahmoja, joihin lukeutuivat sekä Fau- nin omat peikkohahmot että Muumit, valmistettiin parhaimmillaan satoja tuhansia vuodessa. Suurin osa tuotannosta meni ulkomaiseen myyntiin. Atelier Faunin käsityönä valmistamien Muumilaak- son asukkaiden viehätys piilee siinä, että jokainen niistä on ainutlaatuinen. Erilaisilla materiaaleilla, väreillä sekä pienillä yksityiskohdilla hahmoista on käsin valmistettaessa saatu omintakeisia ja toisistaan poikkeavan näköisiä yksilöitä. Linnan sotilaiden elämää Keitä sotilaat olivat ja mistä he tulivat? Ja millaista heidän arkensa oli? Keitä muita tarvittiin puolustus- valmiuden ylläpitämiseen? Entä mitä tapahtui, kun linnaan kiiri tieto uhkaavasta piirityksestä? Linnan puolustamisesta ja sotilaista kertova näyttely avautui talvella Turun linnassa. Linnan sotilaista piirtyy ensimmäisenä mielikuvia kiiltävistä haarniskoista ja rajuista taisteluista linnan herruudesta. Todellisuus oli kuitenkin arkisempi ja rauhallisempi, ja useimmiten linnan puolustusvalmiuden ylläpitä- minen oli hyvin pienen joukon varassa. Hurjimmat piiritykset saattoivat kuitenkin kärjistyä viikkoja kes- täneeseen tykkituleen. Näyttelyssä kerrotaan linnan sotilaiden elämästä keskiajalta 1600-luvun alkupuolelle. Hetket linnan historiasta tulevat eläviksi, kun kävijät kohtaavat näyt- telyssä sotilaita ja linnan muuta väkeä. Draamallisilla videoilla tavataan muun muassa lin- naan saapunut skottilainen palkkasotilas, kuullaan portinvartijan jouluun osuneesta vartiovuorosta ja fatabuurivaimon huolista piirityksen aikana. Näyttelyssä pääsee myös tutustumaan aitoihin ratsu- ja jalkamiehen ja upseerin varustuksiin sekä erilaisiin Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Turun vanhin puurakennus kätkee sisälleen tyylik- käästi 1700-luvun tapaan sisustettuja huoneita sekä Suomen vanhimman apteekkisisustuksen 1800-lu- vulta. Apteekkimuseo johdattaa lääkehoidon historiaan. Qwenselin talo esittelee herrasväen asumista 1700-lu- v un Tu r ussa. Sisäänkäynti museoon tapahtuu sisäpihan kautta, joka herää kesäkaudella eloon. Idyllinen 1700 -luvun pihapiiri keskellä kaupunkia tarjoaa levähdyspaikan kiireen keskellä. Osoite: Läntinen Rantakatu 13b Apteekkimuseo kertoo läähehoidon historiasta. Museo toimii Turun vanhimmassa puurakennuksessa, Qwenselin talossa. Kuva: Visit Finland Kruununväkeä -näyttely kertoo Turun linnassa olleiden sotilaiden elämästä. Kuva: Turun kaupunginmuseo Atelier Faunin Muumipeikot ovat uniikkeja ja suosittuja keräilykohteita. Kuva: Naantalin museo Faunipeikkoja oli yli 30 erilaista ja ne elivät omaa elämäänsä. Perheen kotia ympäröivälle metsäalueelle syntyi kokonainen matkailukohde, Peikkometsä. Ate- lier Faunin tuotantoon kuului 1960-luvulla muumi- ja peikkohahmojen lisäksi mm. lastenvaatteita, verhoja, pyyhkeitä, patakintaita ja tyynyjä. Tänä päivänä sekä muumihahmot että Faunipeikot ovat suosittuja keräilykohteita. Näyttely on avoinna museon aukioloaikoina museon päärakennuksessa, Humpissa, osoitteessa Manner- heiminkatu 21. 15.5.-31.8.2025 ti-su klo 11-18 (juhannusaattona suljettu) 1.9.2025-6.4.2026 keskiviikkoisin klo 12-18 pisto- ja lyömäaseisiin sekä ampuma-aseisiin. Esineet ovat 1500- ja 1600-luvuilta ja ne kuuluvat Turun mu- seokeskuksen kokoelmiin. Näyttely on osa linnan perusnäyttelykokonaisuutta. 62 VARSINAIS-SUOMEN HELMIÄ Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Painopaikka: Printall AS Matkailukesä 2025Matkailukesä 2025 Örön linnakesaari Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva Örön saari oli suljettu sotilasalue sadan vuoden ajan, kunnes saari avattiin matkailijoille vuonna 2015. Linnakesaari tutustuttaa rannikkopuolustuksemme historiaan Venäjän tsaarin ajoilta nykypäivään. Saaren päänähtävyydet ovat hienosti säilyneet kasarmialueet, järeät Obuhov-tykit sekä eri-ikäiset puolustusasemat ja linnoitteet. Linnakehistoriansa ansiosta ulkosaa- riston Örö on myös yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Saarella on mahdollista yöpyä, sillä siellä on hotelli, hostelli, vuokramökkejä sekä huoneistomajoitusta. Lisäksi vierasvenesatamasta löytyy satamapaikkoja 80:lle veneelle. Saarelle pääsee maksuttomalla yhteisaluksella, mak- sullisella lauttayhteydellä sekä taksiveneillä. Lisätiedot: www.visitoro.fi Suomen Joutsenella on ollut merkittävä rooli suomalaisten merimiesten koulutuksessa. Nykyisin laiva on museoitu Turun keskustaan Aurajoen rantaan. Kuva: Wikipedia Örön linnakesaari tarjoaa luonnon lisäksi mahdollisuuden tutustua rannikkopuolustuksen historiaan. Kuva: Jenni Virta/Visit Turku Suomen Joutsenkolmimastoinen fregatti Suomalaisen merenkulun historiaan voi tutustua Turun Aurajoen rantaan ankkuroidussa Suomen Jout- senessa. Alus on kolmimastoinen teräsrunkoinen täys- takiloitu purjelaiva, fregatti. Suomen Joutsen valmistui Saint-Nazairessa vuonna 1902 ja kuului Ranskan valtion tukemaan rahtialus- sarjaan. Se kuljetti Laënnec-nimisenä muun muassa vilja-, hiili- ja nitraattilasteja pääasiassa Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Australian välillä. Alus myytiin 1920-luvun alussa Saksaan, josta Suo- men valtio vuonna 1930. Laivaston koulutusaluksena toiminut Suomen Joutsen on valtamerimatkoillaan seilannut yli 650 oppilaan kanssa. Aluksella purjehdittiin vielä 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa lyhyitä koulutus- ja edustuspurjehduksia Itämerellä. Se toimi myös emälaivana merivoimien harjoituksissa sekä asunto- ja varastolaivana. Alus sijoi- tettiin 1960-luvun alussa pysyvästi Turkuun Aurajoelle. Vuosina 1960–1988 sillä toimi merimiesammattikoulu. Suomen Joutsen luovutettiin vuonna 1991 Turun kaupungille, joka sitoutui huolehtimaan aluksen kun- nostuksesta. Nykyisin ylläpidosta ja museotoiminnasta vastaa Forum Marinum -säätiö. Alus on avoinna kesäisin. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Eero Wihuri eero.wihuri@karprint.fi Puh. 050 475 0982 Jakelu: Nippujakeluna kuntien matkailutoistot, kauppakeskukset, marketit, ravintolat, kahviot, kaupat. Näköislehti: www.karprint.fi Aikakausmedia ry:n jäsen. SADUNHOHTOINEN SISUSTUSTAVARATALO JA KAHVILA KASVIHUONEILMIÖ TAVARAMATKA MAAILMAN YMPÄRI! Antiikkia, humpuukia ja kaikkea kartanosta mummonmökkiin ja rautaromusta kultakuppiin! Irtaudu ketjuista, poikkea valtaväylältä! Avoinna joka päivä 10-18 Palomäentie 2, 09810 Nummi myynti@kasvihuoneilmio.fi www.kasvihuoneilmio.fi Puh. 019 373 788 @kasvihuoneilmio Tunnelmallinen kauppapaikka Turun sydämessä
Jaa artikkeli
