MOU2025 (Part 3 of 3)

Lammilla on nähtävillä Elias Lönnrotin aikaista ja hänelle kuulunutta esineistöä Avoinna kesäisin. Osoite: Lammintie 399, Sammatti. Lisätietoja: www.lohja.fi 57 ESPOO Espookulttuurin ja meren kaupunki Espoossa voi harrastaa vesiurheilua kesäisin muun muassa Keilaniemessä. Kuva: Visit Finland Espoo, Suomen toiseksi suurin kaupunki, tarjoaa paljon nähtävää kesävieraalle. E spoossa yhdistyvät kaunis luonto ja ison kau- pungin runsas tapahtumatarjonta sekä lukuisat nähtävyydet ja museot. Espoota kehutaan kulttuuriystävälliseksi kaupun- giksi, eikä syyttä. Siellä hellitään matkailijaa moni- puolisella kulttuuritarjonnalla. Esimerkiksi Espoon kulttuurikeskus tapahtumineen on kaupungin esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämönä. Espoon si- ESPOO zperustettu 1458 zkaupungiksi 1972 asukkaita lähes 300 000 zpinta-ala 528 km 2 , josta merta 197 km 2 merenrantaa 58 km znaapurikuntia Vihti, Nurmijärvi, Vantaa, Helsinki, Kirkkonummi ja Kauniainen zwww.visitespoo.fi 58 59 ESPOO Arte PoveraUusi luku tarkastelee naistaiteilijoiden työskentelyä 1960-luvun Italiassa syntyneen arte povera -taidesuuntauksen hengessä. Näyttely on avoinna Espoon modernin taiteen museo EMMAssa. EMMA sijaitsee Espoon Tapiolassa, professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa betoniarkkitehtuuria edustavassa Näyttelykeskus WeeGeessä. Kuvassa Dala Nasserin tekemä teos Kuningas Hiramin hauta. Kuva: Paula Virta / EMMAEspoon modernin taiteen museo Pentalan saaristomuseon alueella on kymmenkunta rakennusta, joista vanhin on peräisin 1790-luvulta. Rakennukset on kunnostettu mahdollisimman paljon niiden autenttisuutta kunnioittaen. Saaristomuseon sydän on Gurlin talo. Siellä kävijälle avautuvat kalastajapariskunta Arvid ja Gurli Nyholmin elämän vuosikymmenet. Kalastajanleski Gurlin, Pentalan saaren viimeisen asukkaan, tavarat on palautettu talossa alkuperäisille paikoilleen. Kuva: Tommi Heinonen Villa Elfvikin luontotalo Nature house Villa Elfvik Elfvikintie 4, Espoo www.espoo.fi/villaelfvik puh. 043 826 9208 jainti lentoaseman ja hyvien kulkuyhteyksien varrella tekee siitä helpon matkakohteen. Espoosta löytää myös kauniin luonnon, etelässä on meri, pohjoisessa Nuuksion ylängön kansallispuisto ja järvialue. Espoossa on muun muassa muun muassa 95 järveä, 58 kilometriä merenrantaa, 165 saarta, golfkenttiä, 600 kilometriä pyöräteitä ja yli 20 kilometriä rat- sastusreittejä. Saaristoveneellä ulkoilusaariin  „Espoossa on aivan avomeren tuntumassa ulkoilu- saaria, joihin voi tehdä tehdä retkiä. Näitä ovat muun muassa Iso Vasikkasaari, Bylandet, Gåsgrund, Pentala ja Stora Herrö. Saarille pääsee joko omalla veneellä tai kesäisin saa- ristoveneen kyydissä. Saariston reittiliikenne kulkee kesäkaudella toukokuun puolivälistä syyskuun puoli- väliin.. Saaristoveneillä pääsee viiteen saareen: Isoon Vasikkasaareen, Pentalaan, Gåsgrundiin, Rövareniin ja Stora Herrööseen. Pitkät saaristoreitit lähtevät Kivenlahdesta ja Otanie- mestä. Suoraan Isoon Vasikkasaareen liikennöidään lyhyillä reiteillä Suomenojalta, Haukilahdesta ja Nok- kalasta. Suoraan Pentalaan taas pääsee Suomenojalta, Suinonsalmesta ja Soukasta. Pyöräilijöiden saaaris- tovenereitti kiertää Suvisaariston ympäri, mutta ei pysähdy saarissa. Stora Herrööseen, Rövareniin ja Gåsgrundiin voi tehdä myös pidempiä päiväretkiä, sillä saarista pää- see päivän päätteeksi erillisellä paluukuljetuksel- la Otaniemeen. Aikataulu löytyy Otaniemen reitin yhteydestä. Monet Espoon ulkoilusaarista on varustettu telttai- lijoita ja ulkoilijoita varten. Niissä on laiturit, keitto- katokset, wc:t ja kaivot. Aikataulut ja muut lisätiedot: www.espoo.fi Haltia -portti luontoon  „Nuuksion kansallispuiston laidalla Solvallassa sijaitseva Suomen Luontokeskus Haltia on koonnut luonnon yhden katon alle. Jo rakennus itsessään on nähtävyys; se on arkkitehti Rainer Mahlamäen suun- nittelema ja kalevalaisen taruston inspiroima. Haltiassa on päänäyttely sekä useita vaihtuvia näytte- lyitä. Haltia sijaitsee keskellä hienoa luontoa Nuuksion kansallispuiston laidalla osoitteessa Nuuksiontie 84. Aikataulut ja lisätiedot: www.haltia.com Nuuksio -erämaa järviylängöllä  „Nuuksion kansallispuisto on erämaa keskellä pää- kaupunkiseutua: on laaksoja, rotkoja, kallioita, lehtoja, soita sekä yli 80 järveä ja lampea. Nuuksion jär- viylänkö ulottuu kansallispuiston alueiden ympärillä laajalle alueelle. Rauhoitu ja irrottaudu arjesta kaupungin vilinän ulkopuolella ja lähde vaeltamaan jylhän kauniin Nuuk- sion kansallispuiston patikointireiteille. Sukella varjoi- saan kuusimetsään, ylitä suo tai jääkauden muokkaama laakso tai pidä lepotauko rauhaisan lammen rannalla. Vieraile Suomen luontokeskus Haltiassa, ratsasta, tutustu poroihin Poropuistossa, pyöräile, kalasta, mar- jasta ja sienestä, ui, lumikenkäile, lodjaa, hiihdä tai nuku laavulla. Nuuksio on luonnonarvoiltaan mer- kittävä saloalue, jossa asustaa kymmeniä uhanalaisia lajeja kuten liito-oravia. Kansallispuistoon voit tulla patikoimaan pariksikin päiväksi, koska reittien var- rella on keittokatoksia, telttailualueita ja vuokratupia. Lisätiedot: luontoon.fi/kohteet/nuuksion-kansalli- sopuisto Näyttelyiden ja museoiden WeeGee  „Espoossa on runsas ja monipuolinen museotarjonta. Näyttelykeskus WeeGee on monipuolinen muse- oiden, näyttelyiden ja tapahtumien keskus. WeeGee toimii professori Aarno Ruusuvuoren (1925-1992) suunnittelemassa entisessä Weilin&Göösin kirjapai- notalossa Espoon Tapiolassa. Näyttelykeskuksessa on kaksi museota: EMMAEspoon modernin taiteen museo ja Espoon kaupun- ginmuseo KAMU. Mauri Kunnaksen työtä ja elämää esittelevässä näyttelyssä on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. WeeGeen takapihalla on arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talo WeeGee keskus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Ahertajantie 5. Lisätiedot: www.espoo.fi/fi/nayttelykeskus-weegee Akseli Gallen-Kallelan koti Tarvaspää  „Tarvaspää on kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kal- Talomuseo Glimsin Satua ja tottaTeatteri Hevosenkenkä 50 vuotta -näyttely vie satumaailmaan, jossa seikkaillaan niin Teatteri Hevosenkengän kuin Glimsin satuhahmojen kanssa teatterin näyttämöllä ja kulisseissa. Näyttely tarjoaa elämyksellisen käyntikohteen kaiken kielisille. Karhu jota ei ollutkaan oli Teatteri Hevosenkengän ensimmäinen näytelmä. Kuva:  Sarianna Visuri/KAMU Espoo. 60 ESPOO Nuuksion kansallispuisto on retkeilijän keidas suurkaupungin sykkeen kupeessa. Kuva: Visit Finland lelan suunnittelema ja rakennuttama ateljeelinna ja taidemuseo. Tarvaspää on sekoitus erilaisia rakennus- taiteen tyylejä ja Akseli Gallen-Kallelan näkemystä. Ateljeelinna koostuu kolmesta pääelementistä: atel- jeesta, tornista ja galleriasta.  Museon kokoelmat kertovat tarinaansa Akseli Gallen-Kallelan taiteesta, elämästä ja mielenkiin- non kohteista. Lisätiedot: www.gallen-kallela.fi Espoolaisia museoita  „Talomuseo Glims – vanha espoolainen maatila 1700-luvulta – esittelee talonpoikaistilan ja entisen kestikievarin elämää. Museopuoti ja kahvila. Osoite: Glimsintie 1. Saaristomuseo Pentala tarjoaa saaristotunnelmaa ja luonnonrauhaa vanhalla kalastajatilalla Espoon- lahden saaristossa. Espoon Automuseo on Suomen suurimpia automu – seoitanäytteillä on yli 200 ajoneuvoa sekä pienesi- neistöä. Valtaisassa graniittikivinavetassa on kahdessa kerroksessa pysähtymisen arvoista tunnelmaa. Osoite: Bodomintie 35. Helinä Rautavaaran elämäntyötä esitellään hänen mukaansa nimetyssä museossa. Hän oli tutkimusmat- kailija, toimittaja ja keräilijä, joka kiersi väsymättä maailmaa. Hän halusi nähdä, kokea, ymmärtää ja mennä mukaan yhteisöjen elämään.  Helinä Rauta- varaan kokoelma ja tarinat heräävät henkiin muse- ossa. Rautavaara jätti jälkeensä Suomen suurimman länsiafrikkalaisten esineiden kokoelman, kymmeniä tuhansia valokuvia, satoja tunteja äänitteitä ja kym- meniä tunteja kaitafilmiä. Osoite: Kauppakeskus Ent- resse, Siltakatu 11. Lisätiedot: www.espoo.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ museot-ja-nayttelyt Merituuli hyväilee kulkijaa Rantaraitilla  „Espoon rantaraitti tarjoaa mahdollisuuden liikkua ja virkistäytyä meren rannalla. Raitilla merituuli hyväi- lee kulkijaa ja aallot loiskivat rantaan, kun maisema aukeaa vuorotellen ulapalle, vehreään luontoon ja urbaaneihin ympäristöihin. Espoon merenrantaraitti mahdollistaa liikkumisen ja virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Nel- jäkymmentä kilometriä pitkän Rantaraitin varrella on lähes sata kiinnostavaa kohdetta, jotka kertovat Espoon luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennus- kannasta sekä jo unohtuneita anekdootteja menneestä rannikkoelämästä. Kohteiden seuraaminen perustuu matkapuheli- men GPS-ominaisuuteen eli etenemistä voi seurata puhelimesta pitkin matkaa. Rantaraitin kohteet eli solmukohdat (Points of Interest, POI) on merkitty selkeästi. 61 RAASEPORI RAASEPORI zsyntyi 1.1.2009, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät zasukkaita noin 27 000, joista suurin osa ruotsinkielisiä zpinta-ala 2178 km 2 , josta vesialueita 1035 km 2 znaapurikuntia Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja zwww. raasepori.fi Raasepori Uudenmaan laajin kaupunki Vuonna 1649 perustettu Fiskarsin ruukki on kiinnostava vierailukohde. Ruukki tunnetaan nykyään suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena. Ruukissa on tarjolla muun muassa työpajoja, tapahtumia ja myymälöitä. Lisäksi ruukissa on kattavat kokous-, majoitus- ja ravintolapalvelut. Kuva: Visit Finland Raasepori tunnetaan keskiaikaisesta linnasta, Fiskarsin ja Billnäsin ruukeista sekä Mustion Linnasta. R eilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Tu- rusta sijaitsee RaaseporiUudenmaan maakunnan laajin kaupunki, joka syntyi kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja tekivätkuntaliitoksen. Länsiuusmaalaisen Raaseporin tunnetuimmat hel- met ovat Fiskarsin ja Billnäsin ruukit, Raaseporin linnanrauniot, Mustion Linna, Tammisaaren elävä kaupunki sekä upea luonto ja saaristo kansallispuis- 62 63 RAASEPORI Kunnostettu Mustion Linna ja sen ympärille levittyvä lin- nanpuisto ovat omaa luokkaan- sa. Mustiossa on myös palkittu ravintola, joka tarjoilee paikal- lisia herkkuja. Palkittu, luon- nonkaunis Fiskarsin Ruukki tarjoaa kulttuuria, näyttelyi- tä, taidekäsitöitä, aktiviteetteja ja tapahtumia vuoden ympä- ri. Billnäsin vaiheikas histo- ria ulottuu lähes 400 vuoden taakse. Raaseporin keskiaikai- nen linna on yksi Suomen ko- meimmista linnanraunioista. Se vie matkailijat keskiajalle, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Elämänmeno Raaseporin linnassa vaihteli hallintokeskuksen arjesta lois- teliaaseen hovielämään. Lisätiedot: www.visitraseborg.com Raaseporin linna toimi keskiajalla Länsi-Uudenmaan hallinnollisena keskuksena. Linna on kiinnostava nähtävyys. Täällä voi vaeltaa raunioilla ja aistia historian havinaa vanhoissa kivimuureissa. Kuva:Visit Finland toineen. Tammisaaren vanha kaupunki on näkemisen arvoinen. Mutkittelevat, kapeat kujat vievät satojen vuosien taakse. Katuverkko on peräisin 1500-luvulta, ja vanhat talot ovat edelleen asuttuja. Keskiaikaisen kaupungin charmiin ihastuu takuuvarmasti! Meri on Raaseporissa vahvasti läsnä. Saaristoristeilyillä pääsee tutustumaan muun muassa Tammisaaren saariston kansallispuistoon kuuluviin Jussarön ja Älgön saariin. Raaseporin kaupunkia voi hyvin kuvailla vanhaksi, joka on kuitenkin hyvin nuori. Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät vuonna 2009 Raaseporin kaupungiksi, Uudenmaan laajim- maksi kaupungiksi. Uuden kaupungin nimi juontaa juurensa kuitenkin jo 1300-luvulta peräisin olevaan Raaseporin linnaan, jonka rauniot ovat nykyään suosit- tu vierailukohde. Myös Karjaan arkeologiset kohteet, kuten Brobackan muinaismuistoalue, Kroggårdsmal- menin kalmisto ja Grabbackan linnanrauniot kielivät asutuksen pitkästä historiasta näillä main. Nykytaidetta Chappessa  „Tammisaareen avattiin vuonna 2023 kiehtova kohde, nykytaiteen talo Chappe. Se tarjoaa tai- de-elämyksen pilke silmäkulmassa ja toivottaa ter- vetulleeksi modernin taiteen ja nykytaiteen äärelle Tammisaareen. Chappe täydentää Tammisaaren historiallisen kult- tuurikorttelin olemassa olevia museorakennuksia. Korttelissa sijaitsee jo ennestään Raaseporin museo, Porvaristalo ja Valokuva-ateljee. Chappe on osa Tam- misaaren kaunista kaupunkikuvaa,javuoropuhelussa kulttuurikorttelin museorakennusten,museopihan ja Galleria Elverketin kanssa. Taidemuseossa järjestetään modernin taiteen ja nykytaiteen näyttelyitä, jotka painottuvat Suomen, Pohjoismaiden ja Itämeren alueen taiteeseen. Ne käsit- televät taiteen, visuaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan ajankohtaisia kysymyksiä ja ilmiöitä. Chappetai- teentalo meren äärellä on saanut nimensä mesenaat- tiensa Albert de la Chapellen ja Clara Bloomfield de la Chapellen mukaan. Albert de la Chapelle oli kan- sainvälisesti merkittävä lääketieteellisen genetiikan tutkija. Chappe on kesällä avoinna tiistaisin kello 11-17, keskiviikkoisin 11-20 ja torstaista sunnuntaihin kello 11-17. Chappe on suljettuna juhannuksena. Lisätiedot: chappe.fi Osoite: Kustaa Vaasan katu 11, Tammisaari. Linnoja ja ruukkeja  „Raaseporin tunnetuimmat nähtävyydet ovat Fis- karsin ja Billnäsin ruukit, Raaseporin linnanrauniot sekä Mustion Linna. Tammisaaren vanhan kaupungin puutalot henkivät kiireetöntä tunnelmaa. Kuva: Visit Finland 64 RAASEPORI FISKARS PUIMALA − TRÖSKHUSET WWW.FISK ARSINANTIIKKIPAIVAT.FI ANTIIKKIP ÄIVÄT ANTIKDAGAR 3.-6.7.2025 Tammisaaren vanhat puutalot  „Tammisaaren viehättävä vanha kaupunki puuta- loineen levittäytyy meren rantaan. Vaikka useimmat vanhassa kaupungissa säilyneistä rakennuksista ovat peräisin 1700-1800-luvuilta, ulottuu Tammisaaren historia kuitenkin aina 1500-luvulle ja siihen pieneen kalastajakylään, jolle Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi kaupunkioikeudet vuonna 1546. Nykyään Tam- misaari on idyllinen pikkukaupunki. Ostospaikkoja löytyy muun muassa torin laidalta Kustaa Vaasan kadulta sekä Suomen ensimmäiseltä kävelykadulta, Kuninkaankadulta. Stallörenin puiston ja vierasve- nesataman terassit kuhisevat lomalaisia nauttimassa ilta-auringosta ja saaristomaisemista. Poikkea Kuninkaantielle  „Kuninkaantie on yksi kauneimmista pyöräily- ja autoilureiteistä Etelä-Suomessa. Sen varrella sijait- sevat keskiaikaiset kirkot, upeat kartanot, maala- ukselliset ruukit sekä viehättävät satamakaupungit kertovat tien vanhasta historiasta. Kuninkaantie on kulkenut jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Osloon ja sieltä Ruotsin halki Tukholman kautta Suomeen Maarianhaminaan, josta matka jatkui saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Pietariin saakka. Raaseporissa Kuninkaantie kul- kee Turusta tultaessa Tenholan kautta kohti Pohjaa. Pohja oli aikoinaan tärkeä solmukohta, jossa oli muun muassa kartanoita, ruukkeja, kestikievareita, satamia ja vartiovuori. Pohjan kirkonkylästä tie vie Fiskarsin Ruukkiin, joka on tänä päivänä yksi Raaseporin suo- situimmista matkailukohteista. Pohjan kirkon jälkeen Kuninkaantie kulkee Billnäsin ruukin halki pitkin Mustionjoen rantaa. Karjaan Kroggårdin kohdalla tie haarautuu pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Pohjoi- nen Kuninkaantie kulkee Mustion kautta Lohjalle ja Siuntioon, kun taas eteläistä haaraa pitkin pääsee Tammisaareen ja Raaseporin linnanraunioille, josta tie jatkuu Fagervikin ja Inkoon kautta Siuntoon, jossa pohjoisen ja eteläisen reitit taas yhdistyvät. Tutustu kirkkoihin  „Pohjan harmaakivikirkko rakennettiin 1400-luvulla  „Tammisaaren harmaakivikirkko rakennettiin 1680-luvulla  „Bromarvin kirkko valmistui 1980-luvulla  „Karjaan keskiaikainen kirkko vuodelta 1470  „Tenholan harmaakivikirkko on 1200-1300-luvuilta  „Mustion puukirkko otettiin käyttöön 1760-luvulla  „Snappertunan kirkko valmistui vuonna 1688 65 TUUSULA Tuusula taiteilijakoteja ja kiinnostavia museoita Taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärven rannalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona. Kuva: Visit Finland T uusula tunnetaan 1800-1900-lukujen vaihteessa syntyneestä taiteilijayhteisöstä, jolloin useat Suo- men taiteen ”Kultakauden” taiteilijat vaikuttivat Tuusulan Rantatien alueella. Uudenmaan maakuntajärvi, kulttuuria ja nähtävyyksiä. Tätä kaikkea on vireä Tuusula. Taiteen ystävät löytävät Tuusulasta ajatuksia herättä- viä museoita ja näyttelyitä. Teollisuus- ja sotilasperin- teestä kiinnostuneille on monia kiinnostavia kohteita. Myös maisemat ovat silmiä hivelevän kauniita. Kultakauden taiteilijakodit  „Tuusulanjärven rannoille syntyi noin sata vuotta sitten taitelijayhteisö. Ydinryhmän muodostivat kir- jailija Juhani Aho, taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Gösta Enckell, Venny Soldan-Brofeldt sekä säveltäjä Jean Sibelius. Tänään kansallisromanttiset taiteilijakodit vievät kävijänsä aitoihin tunnelmiin, joissa synnytettiin se kansallistunne, joka inspiroi ja johdatteli kansakunnan itsenäistymiseen 1917. Muun muassa taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärven ran- nalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen tai- teesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loi- vat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön. Osoite: Halosenniementie 4-6. Erkkola on runoilija J. H. Erkon (1849–1906) vuonna 1902 valmistunut tai- teilijakoti Tuusulan Rantatiellä. Kansallisromanttisen hirsihuvilan on suunnitellut Pekka ja Antti Halonen. Taiteilijakoti Erkkola on nykyisin Tuusulan kunnan museokohde, jossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä. Talo toimii myös näyttämönä monille kulttuuritapahtumille. Erkkola on avoinna ympäri vuoden. Osoite: Rantatie 25. TUUSULA zperustettu 1643 zkolme keskusta: Hyrylä, Jokela ja Kellokoski zasukkaita noin 40 000 zpinta-ala 225 km 2 , josta maata 220 km 2 znaapurikuntia Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo, Järvenpää ja Kerava zwww.tuusula.fi 66 TUUSULA Aleksis Kiven viimeinen koti  „Räätälin poika Aleksis Kivi eli rikkaan kirjallisen elämän ensimmäisenä suomenkielisenä ammattikir- jailijana ja kirjoitti lukuisia merkkiteoksia. Kansal- liskirjailija syntyi Nurmijärven Palojoella, hän vietti vuonna 1872 elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä räätäli Albert Stenvallin perheen hoivissa Tuusulan Rantatiellä, Syvälahden torpassa. Aleksis Kiven kuolinmökki muistuttaa olemassa- olollaan miltä Tuusulan Rantatie näytti ennen alueen huvila-asutuksen ja maineikkaan taiteilijayhteisön syntyä.  Osoite: Aleksis Kiven kuolinmökki, Rantatie, Tuusula. Lisätietoja: www.tuusula.fi Lottien tarina  „Lottamuseo tallentaa ja esittelee lottajärjestön histo- riaa ja tutkii naisten tekemää vapaaehtoistyötä. Museo on avattu vuonna 1996, ja sitä ylläpitää Lotta Svärd Säätiö. Lottamuseon Lotta Svärd100 vuotta yhteis- kuntavastuuta näyttely on sadan vuoden aikamatka täynnä mielenkiintoisia tarinoita, kiinnostavia yksi- tyiskohtia ja vivahteikkaita elämänkohtaloita. Osoite: Rantatie 39, Tuusula. Ilmatorjunnan historiaa  „Ilmatorjunnan historiaan ja merkitykseen Suo- men sodissa voi tutustua Ilmatorjuntamuseossa. Se on arvioitu jopa alansa monipuolisimmaksi koko maailmassa. Ilmatorjuntamuseossa on kaksi näyttelytilaa, sotilas- virkatalo 1700-luvun alkupuolelta sekä ulkonäyttely- alue. Sota-ajan näyttely esittelee toisen maailmansodan aikaa 1939-1945 Suomessa ilmatorjunnan näkökul- masta talvisodasta Lapin sotaan. Osoite: Klaavolantie 2, Tuusula. Aikamatka uusmaalaisen maalaistalon elämään  „Tuusulan museon Klaavolan talo esittelee, mil- laista oli vauraan uusmaalaisen maalaistalon elämä 1900-luvun alkupuolella. Talon huoneet on sisustettu maailmansotien välisen ajan tyyliin museon kokoelmien sekä talon entisten asukkaiden esineillä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi vilja-aitta, maitohuone ja sauna. Klaavolaan on vapaa pääsy Tuu museoon -viikoilla 21.7.–3.8.2025, jolloin talo on avoinna tiistaista sun- nuntaihin kello 11–17. Muutoin museo on avoinna sopimuksen mukaan. Osoite: Klaavolantie 3, Tuusula Uudenmaan maakuntajärvi  „Tuusulanjärvi on valittu Uudenmaan maakunta- järveksi. Järven virkistyskäyttö on runsasta ja sen rantamilla ja lähialueilla on monia mielenkiintoisia luontokohteita. Tunnetuin niistä lienee Sarvikallion alue upeine näky- mineen järven länsirannalla. Rantatien nähtävyyksien lähellä on pieni Fjällbon puistoalue, josta on mukava katsella kansallismaisemia. Tuusulanjärven Natu- ra-alue koostuu kolmesta vesi- ja kosteikkoalueesta: Järvenpään ja Hyrylän päissä olevista kosteikoista ja järven länsipuolisesta Rantamo-Seittelin kosteikosta, joka on laatuaan Suomen suurin. Alue on todettu val- takunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja seuranta- tietoja onkin tallessa vuodelta 1940 lähtien. Lottamuseo kertoo lottien tekemästä työstä ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Kuva: Visit Finland 67 JÄRVENPÄÄ JÄRVENPÄÄ zperustettu 1951 zkaupungiksi 1967 zasukkaita noin 46 000 zpinta-ala 39,94 km 2 , josta maata 37,59 km 2 znaapurikuntia Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä zwww.visittuusulanjarvi.fi Järvenpää  taiteilijoiden suosiossa Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Ainola oli Jean ja Aino Sibeliuksen koti. Ainola on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Kuva: Järvenpään kaupunki J ärvenpää on monipuolisesti rikas kulttuurikau- punki, jolla on vahvat perinteet. Tuusulanjärven rannoille asettuivat runsaat 100 vuotta sitten Suo- men taiteen kultakauden taiteilijat Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius. Heidän vaikutteensa ovat edelleen voimakkaita järven rantamilla. Järven ympäristössä on monia virkistysalueita kuten Sarvikallio, josta näkee taiteilijayhteisöäkin inspi- roineen komean kansallismaiseman. Retkikohteena Tuusulanjärven alue tarjoaa hienoja luontoelämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia. Tuusulanjärven maineikas taiteilijayhteisö  „Tuusulanjärven rannoille syntyi noin sata vuotta sitten ainutlaatuinen taiteilijayhteisö, jolla oli aivan erityinen sija suomalaisuuden tarinan synnyssä. Tai- teilijayhteisöön voi tutustua taiteilijakodeissa, joista monet ovat nykyisin museioita. Ainola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo ja osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Valmistuttuaan vuonna 1904 se palveli Jean ja Aino Sibeliuksen kotina aina heidän elämänsä loppuun saakka, Jean Sibeliuksen osalta vuoteen 1957 ja Aino Sibeliuksen osalta vuo- teen 1969. Varmistaakseen Ainolan säilymisen alku- peräisessä asussaan jälkipolville Sibeliusten tyttäret myivät Ainolan Suomen valtiolle 1972 ja se avattiin museona 1974. Ainola on nykyisin yksi Museoviras- ton alaisista erikoismuseoista. Osoite: Ainolankatu. Lisätietoja: www.ainola.fi 68 JÄRVENPÄÄ Järvenpään taidemuseossa on laajasti esillä Eero Järnefeltin ja Venny Soldan- Brofeldtin töitä. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Mikhail Olykainen Ahola on kulttuurikohde ja museo, joka oli kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin koti vuosina 18971911. Ahola esittelee taiteilijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämää ja taidetta. Perusnäyttely Minkä mitäkin Aholasta johdattelee siihen, miltä Aho- lassa näytti Ahojen aikaan, tuo esille perheen arkista elämää talossa esineiden ja valokuvien muodossa. Osoite: Sibeliuksenväylä 57. Lisätietoja: www.jarvenpaantaidemuseo.fi/ahola Suviranta on Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti. Talo on toiminut Järnefeltien perheen ja jälkeläisten asuinkäytössä rakentamisestaan vuonna 1901 aina tähän päivään saakka. Sisällä on esillä laaja kokoelma Eero Järnefeltin (1863–1937) ja hänen aikalaistensa sekä Eeron tyttären Laura Järnefeltin teoksia sekä per- heelle kuulunutta esineistöä. Suvirannassa voi vierailla kesäkauden aikana ainoastaan etukäteen varatulla opastetulla kierroksella. Kierroksella kerrotaan talon asukkaista Eero ja Saimi Järnefeltistä sekä esitellään ateljeekodin taidetta ja esineistöä. Lisätietoja: www. jarvenpaantaidemuseo.fi/suviranta Alvar Aallon mestariteos Villa Kokkonen valmistui Tuusulanjärven länsirannalle vuonna 1969 säveltäjä Joonas Kokkosen kodiksi ja Tuusulanjärven taiteili- jayhteisön nuorimmaksi taloksi. Villa Kokkonen on kesällä 2024 avoinna ryhmille ennakkovarauksesta keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisi. Lisätietoja: https://www.jarvenpaantaidemuseo.fi/villa-kokkonen Merkittävä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taidekokoelma  „Järvenpään taidemuseo sijaitsee Järvenpään keskus- tan tuntumassa rautatieaseman välittömässä läheisyy- dessä. Taidemuseolla avattiin pysyvä kokoelmanäyttely toukokuussa 2023. Näyttelyssä on esillä lähes 70 teosta Eero Järnefeltiltä ja Venny Soldan-Brofeldtilta. Teok- set on saatu lahjoituksena taiteilijoiden jälkeläisiltä ja niissä näkyy taiteilijoiden henkilökohtainen elä- mä. Järvenpään taidemuseossa on esillä monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden, joissa on esillä kokoelmataiteilijoiden taiteen lisäksi myös muiden taiteilijoiden töitä. Osoite: Kirjastokatu 8 Sarvikalliolta maisema Tuusulanjärvelle  „Sarvikallion virkistysalueelta aukeaa upeat näkymät Tuusulanjärvelle. Paikka tunnetaan taiteilijayhteisön Pikku-Kolina, joka vetää vuodestä toiseen matkaili- joita ihailemaan komeita näkymiä. KENNY WAYNE SHEPHERD BAND (US) / J. KARJALAINEN (FIN) ALBERT CUMMINGS (US) / THE CINELLI BROTHERS (UK) JANTSO JOKELIN(FIN) / BLUES BIZARRE(FIN) JOE COCKER TRIBUTE BAND FEAT. BABLO (FIN) / NATURAL BOOGIE (AU) 69 HANKO Hanko meren ja auringon kaupunki Hangossa on 130 kilometriä rantaviivaa, josta 30 kilometriä on hienoa hiekkarantaa. Meri kimaltelee kolmessa ilmansuunnassa. Kuva: Visit Finland H anko, Suomen eteläisin kaupunki, tunnetaan auringosta, hymystä ja merestä. Hanko on lois- tava matkakohde niin purjehtijalle, surffaajalle kuin luonnonystävällekin. Meri on läsnä Hangossa joka puolella – se tuntuu iholla ja maistuu suussa. Hangon kaupunki perustettiin 1874, koska Suomi tar- 70 HANKO HANKO zperustettu 1874 znoin 7 700 asukasta zpinta-ala noin 800 km 2 , josta vettä 76 km 2 zrantaviivaa 130 km, josta hiekkarantaa 30 km zsaaria ja luotoja 90 kpl zwww.hanko.fi vitsi talvisataman. Kaupunki kasvoi nopeaan tahtiin ja talvisatama sekä Suomen hienoin kylpylä tekivät Hangosta tulevaisuuden kaupungin. Hangolla on 130 kilometriä rantaviivaa, josta 30 kilometriä on hienoa hiekkarantaa ja osa karun kauniita kallioisia pouka- mia. Kesäkaupungin maineensa Hanko onkin saanut kuumasta auringosta, purjeveneistä ja hiekkarannoista. Hankoa kehutaan myös valoisuudesta: rannoilta aukeava aava ulappa saa koko kaupungin kylpemään valossa. Hanko tunnetaan rauhallisena pikkukaupunkina, jossa kuitenkin riittää yllin kyllin tekemistä. Paljon uimarantoja  „Hangon keskusta-alueen uimarannat ovat poik- keuksellisen merkittäviä kaupungin ominaislaadun ja ilmeen luojia. Niistä isoimpia ovat Bellevue: Appelgrenintie 16, Plagen: Appelgrenintie 12 b, Märsan: Lillmärsanin- tie 66, Tulliniemi etelä, Tulliniemi pohjoinen sekä Lappohjassa oleva Satamarinne. Pienet yleiset rannat ovat Silversand: Lähteentie 21, Hangonkylän uimaranta ja invalaituri Hangon- kylän kalasatamassa, Vedagrundet: Vedagrundintie 86 ja Regattaranta. Muita hyvin uimapaikkoja löytää Tulliniemi pohjoisesta, Casinon rannasta sekä Neljän Tuulen Tuvan rannasta. Katso lisää: visithanko.fi Manner-Suomen eteläisin luontopolku  „Miten olisi jalkapatikka Manner-Suomen eteläisintä luontopolkua pitkin ulkosaaristoon Suomen eteläkär- keen, missä Saaristomeren ja Suomenlahden tyrskyt sekoittuvat? Matkan varrella on 15 infotaulua, jotka kertovat vierailijoille alueen luonnosta sekä merenkul- kuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Luontopolulla on pituutta 6,7 kilometriä. Vesitornista näkyy kauas  „Hangon vesitornista avautuvat upeat maisemat kaupunkiin ja merelle. Vesitorni on noin 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Hissimatkan päässä on näköalatasanne, josta on esteetön näkymä jokaiseen ilmansuuntaan. Vesitor- niin ja hienoon näköalaan on mahdollista tutustua oppaan johdolla, ennakkovaraukset matkailutoimis- tosta. Kesäisin matkailutoimistolla on infopiste myös vesitornissa. Osoite: Christiersonintie 10. Hangon rintaman tapahtumat museossa  „Rintamamuseo sijaitsee sodanaikaisella rintama- lohkolla ja esittelee tapahtumia Hangon rintamalla sotavuosina 1939–1941. Museossa on kanttiini ja museokauppa. Museo on avoinna kesällä kesä-elokuussa ti-su klo 11-18. Osoite: Hankoniementie 10820 Lappvik/Lappohja. Majakoita ja kalliokaiverruksia  „Vietä unohtumaton kesäpäivä merellä! Vieraile majakalla, näe Itämeren hylkeet ja Hauensuolen his- torialliset kalliokaiverrukset. Bengtskär on pohjoismaiden korkein majakka, joka kohoaa mahtavat 52 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakan valohuoneeseen kipuaminen vaatii 252 askel- man uurastuksen mutta fantastinen näköala palkitsee vierailijan. Majakka on rakennettu vuonna 1906 ja si- jaitsee noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.  Saari kuuluu Hiittisten saaristoon ja se on Suomen eteläisin asuttu paikka. Saarella on majakkamuseo, museoasun- to, pysyvä näyttely Bengtskärin taistelusta, vaihtuvia merellisiä näyttelyitä, majakkaposti ja kahvila sekä majoitus- ja kokoustiloja. Bengtskäriin pääsee vuorolaivoilla Kasnäsistä ja Hangosta. Vuorolaivojen lisäksi Bengtskärin majakalle voi saapua myös tilauskuljetuksella. Lisätiedot: Bengtskar.fi Gustavsvärn on Hangon vanhan neliosaisen lin- noituksen suurin ja parhaiten säilynyt osa. Pienellä kalliosaarella on ruotsalaisen 1700-luvun lopulla ra- kennetun linnakkeen rauniot, sekä majakka vuodelta 1951. Saaressa sijaitseva sumusireeninhoitajan talo ympäristöineen on vuokrattu Suomen Majakkaseu- ralle joka kesäisin myy talossa mm. matkamuistoja kuten Gustavsvärn-historiikkia, postikortteja ja ma- jakkajulisteita. Lisätiedot: www.visithanko.fi. Hauensuoli on kapea salmi kahden luodon välissä Tulliniemen edustalla. Tämä ”saariston vieraskirja” on ainutlaatuinen nähtävyys, saarilta löytyy 640 kal- lioihin kaiverrettua nimeä ja vaakunakilpeä, jotka kertovat aateliston, sotilaiden ja kauppiaiden matkoista jo 1500-luvulta lähtien. Lisätiedot: www.visithanko.fi. 71 INKOO Inkoo keskellä kulttuurimaisemaa Inkoo sijaitsee keskellä eteläisen Suomen kulttuurimaisemaa. Inkoossa meri on läsnä, se tarjoaakin oivalliset puitteet lomailijoille. M erellisellä Inkoolla on monia matkailuvaltteja. Fagervikin ruukki, Kopparnäsin ulkoilualue, kotiseutumuseo Gammelgård, Galleria Ka- raija, Barösundin lossi, Lomamäen lemmikkipuisto, Igor-museo, Inkoon Päivä ja tietenkin upea saaristo houkuttelevat lomailijoita tutustumaan Inkooseen. Inkoo sijaitsee pääkaupunkiseudun tuntumassa rei- lun puolen tunnin automatkan päässä. Matkan voi taittaa myös veneellä. Inkoon edustalla on laaja saa- risto, jonka merkittävin osa sijaitsee Barösundissa kunnan länsiosassa. Kapeat ja pitkät salmet erottavat toisistaan sen suurimpia saaria (Orslandet, Barölandet ja Älgsjölandet). Mantereelta johtaa silta Barölande- tiin, josta puolestaan kulkee yksi Suomen harvoista säännöllisistä lossiyhtetksistä suurimmalle saarelle Orslandetiin. Inkoon saaristo on hyvin suosittua kesä- mökkialuetta (noin 2 000 kesäasuntoa ja 300 pysyvää asukasta). Vierassatamia löytyy Inkoosta kolme, ja Stora Fagerön saari tunnetaan kimaltavasta merivedestä ja hienosta hiekkarannasta. 72 INKOO Bollstantie 5, 10210 I nkoo Puh. 040 530 1507 www.artstory.f   Tervetuloa! INKOO z60 kilometriä Helsingistä länteen zasukkaita noin 5 300, joista ruotsinkielisiä 55 % zmaapinta-alaa 348 km 2 ja meripinta- alaa 492 km 2 znoin puolet asukkaista asuu Inkoon keskussa, muita isompia kyläkeskuksia ovat Degerby, Tähtelä, Päivölä, Fagervik, Mustio ja Barösund zwww.inkoo.fi luonnonsatamia on muun muassa Stora Fagerössä ja Gölisnäsissä. Inkoossa saaristoon pääsee tutustumaan vaikka taksiveneiden avulla. Inkoo tunnetaan myös vihreistä lehdoistaan ja rik- kaasta kulttuurihistoriastaan. Inkoo kasvoi kirkon ympärille  „Inkoon keskusta on kasvanut keskiaikaisen har- maakivikirkon ympärille. Harmaakivikirkko on omistettu merenkulkijoiden suojeluspyhimyksel- le, Pyhälle Nikolaukselle. Kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvulta. Kirkon kalleuksia ovat 1300-luvulta peräisin oleva krusifiksi ja 1400-luvun lopun seinämaalaukset. Harvinanen seinämaalaus, Kuolemantanssi, on peräisin 1500-luvulta ja se kuvaa mustan surman tuhoja. Degerbyn kirkko rakennettiin 1931-1932 vuosina 1747-1748 rakennetun puukirkon tilalle. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja kellotornin huippu edustaa empire-tyyliä. Toisen maailmansodan jälkeen kirkko kuului Porkkalan alueeseen, joka vuokrattiin Neuvos- toliitolle vuoteen 1956 saakka. Kirkko vihittiin käyt- töön uudelleen 1958, kun alue oli palautettu Suomelle. Tabor-kirkko on vuonna 1925 rakennettu Metodis – tiseurakunnan kirkko Inkoon aseman läheisyydessä. Fagervikin kirkko rakennettiin puusta 1737. Kirkossa on Suomen vanhimmat käytössä olevat urut, jotka ovat säilyneet alkuperäisessä kunnossa. Kirkossa järjes- tetään kesäisin konsertteja ja opastettuja kierroksia. Kirkko on Fagervikin kartanon yksityisomistuksessa. Ruukin historiaa  „Carl Billstenin vuonna 1646 perustaman ruukin sekä kartanon historiaan voi tutustua kesäisin Fager- vikissa. Museon näyttely koostuu vanhoista kuvista ja esineistä, ja se esittelee vierailijoilleen ruukin ja kartanon melkein 300-vuotisen historian sekä puu- tarhan ainutlaatuisine rakennuksineen. Kuninkaantie on aina kulkenut ruukkialueen kautta ja Fagervikin ruukki on ollut tärkeä levähdyspaikka, jossa ovat yöpyneet sekä Ruotsin kuningas Kustaa III että Venäjän keisari Aleksanteri I.  Lisätiedot: www.fagervik.fi Neuvostoliiton vuokra-alue  „Degerbyssä voi tutustua vuosiin 1944-1956, jolloin kylä oli Degerby oli osa neuvostoliittolaista vuok- ra-aluetta. Degerby Igor -museo tallentaa ja välittää tarinoita ajoilta ennen vuokrakautta, sen aikana ja sen jälkeen. Näyttelyitä löytyy kahdesta eri rakennuksesta, toi- nen toimi Degerbyn kunnantalona syksyyn 1944 asti, toinen toimi paloasemana. Lisätiedot: Inkoo.fi Retkeilysaaria Inkoon edustalla  „Inkoon edustalla sijaitsee useita retkeilysaaria. Kuuden kilometrin päässä Inkoon satamasta sijait- see hiekkarannastaan kuulu Stora Fagerön saari. Se on erityisesti lapsiperheiden ja melojien mieleen. Ran- tautuminen sujuu helposti ja alueelta löytyy hyvien palveluiden lisäksi reippaasti telttapaikkoja. Porkkalanselän keskellä sijaitsee Porsön saari. Aiem- min saari oli puolustusvoimien käytössä, mutta nyt kaikki voivat mennä saarelle ihailemaan deaktivoituja ja naamioituja tykkejä, tulenjohtotorneja ja bunkke- reita, joista osaan pääsee jopa sisälle.  Vantaan kaupunki omistaa Orslandetilla sijaitsevan Bjursin ulkoilualueen, jonka ylpeyden aiheisiin kuuluvat retkeily ja luontopolut. Helsingin kaupunki taas omis- taa tammisen paratiisin, Elisaaren, sen vierassataman, mökit ja kesäravintolan. Aina 1980-luvun puoliväliin asti kaikkien vierailijoiden oli todistettava asuvansa Helsingissä astuakseen maihin saaressa, mutta nykyään saari on avoinna kaikille. Inkoossa on taksiveneitä, joita voi tilata merelle suuntautuvia retkiä varten. Lisätiedot: www.inkoo.fi 73 PORVOO Porvoo kaunis historiallinen kaupunki V anha kaupunki houkuttelee takuuvarmasti matkailijoita Porvooseen. Porvoo on Suomen kauneimpia kaupunkeja, ja vuodesta toiseen yksi maamme suosituimmista matkailukohteista. Tarjolla on komeita nähtävyyksistä, jokilaakson maisemia ja lukuisia ostospaikkoja. Ehdoton ykköskohde Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa on Vanha Porvoo ja sieltä löytyvä tuo- miokirkko. Vanha Porvoo ranta-aittoineen onkin yksi Suomen valokuvatuimmista kansallismaisemista ja Vanha Porvoo ranta-aittoineen on matkailijoiden kestosuosikki. Matkailijat tulevat ihastelemaan värikkäitä puutaloja ja kävelemään tunnelmallisilla kaduilla. Kuva: Julia Kivelä/Visit Finland 74 75 PORVOO runeberg@msjlruneberg.fi | www.msjlruneberg.fi | 040 548 9005 runeberg@msjlruneberg.fi | www.msjlruneberg.fi | 040 548 9005Saaristoristeilyt Saaristoristeilyt Helsinki | Porvoo | Loviisa Haikon kartanon historia juontaa juurensa aina 1800-luvulle. Haikossa toimii nykyisin kylpylähotelli. Se on suosittu virkistäytymispaikka ympärivuoden. Kuva: Visit Finland PORVOO zperustettu noin 1380 zasukkaita runsaat 50 000 zsuomenkielisiä 64,1 % ja ruotsinkielisiä 29,6 % zmaata 654km 2 , sisävettä 10 km 2 ja merta 1475 km 2 znaapurikuntia Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo zwww.visitporvoo.fi JOKAISEN PÄIVÄN MAKEIN HETKI VUODESTA 1871 VANHAN PORVOON MYYMÄLÄ ark. 10–18, la-su 10–16 Välikatu 4, Porvoo puh. 040 162 1736 TEHTAANMYYMÄLÄ ark. 9–17, la 9–15 Teollisuustie 21 A, Porvoo puh. 040 645 6628 www.brunberg.fi matkailijoiden ehdoton suosikki. Vanhan Porvoon nykyinen maa-alue on 18 hehtaaria. Kaupunginosassa on 250 asuinrakennusta ja 300 ulko- ja talousraken- nusta. Alueella asuu noin 700 asukasta. Porvoonjoki- laakso ja Vanha Porvoo valittiin yhdeksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta vuonna 1992. Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, se perustettiin 1 300 -luvulla. Vanhan Porvoon merkittävät kadut  „Jokikatu ja Välikatu ovat Porvoon vanhan kaupun- gin merkittävimmät kadut. Ne johtavat kaupungin uudelta puolelta Vanhalle raatihuoneentorille Vanhan Porvoon sydämeen. Kävelykatujen varsilla on paljon kauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Suomen vanhin säilynyt raatihuone  „Porvoon raatihuone on Suomen vanhin raatihuo- nerakennus, rakennus valmistui vuonna 1764. Rakennuksessa toimii Porvoon museo, jossa on esillä muun muassa Suomen taiteen kultakauden mes- tarin Albert Edelfeltin maalauksia ja Ville Vallgre- nin veistoksia. Iris-tehtaan tuotantoa, Louis Sparren suunnittelemilla huonekaluilla kalustettu Iris-huone ja laaja kokoelma A.W. Finchin keramiikkaa. Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 170 vuotta Albert Edelfeltin syntymästä ja Porvoon museo juhlistaa merkkivuotta uudella näyttelyllä Vanhan raatihuoneen suuressa salissa. Vanhan raatihuoneen pienessä salissa avau- tuu uusi siluettitaidetta käsittelevä näyttely. Osoite: Jokikatu 45. Kirkkoon tai museoon  „Tuomiokirkko. Jeesuksen äidille omistettu tuomio – kirkko sai lopullisen muotonsa 1400-luvun lopulla.  „Holmin talo. Vuonna 1763 valmistuneessa talossa voi tutustua varakkaan porvoolaisen kauppiaan kotiin ja talon elämään 1700-luvun lopulla. Alakerrassa vaih- 76 PORVOO Porvoon saaristoristeilyt Merellinen elämys luonnon helmassa m/s Amanda järjestää kesällä yleisöristeilyjä eri kohteisiin, kuten Mäntysaareen tiistaisin ja Äggskäriin lauantaisin. Lisäksi tilausristeilyjä sekä teemaristeilyjä Porvoon tapahtumien yhteydessä. Rantakahvila Jemma Emäsalossa Saariston makuja ja tunnelmaa, tekemistä koko perheelle, kajakki, soutuvene ja sup-lauta vuokraamo. Tiistaisin livemusiikkia johon kuljetus m/s Amandalla Porvoosta. Lauantaisin kesätori. Tervetuloa veneellä, autolla tai pyörällä! Risteilyaikataulut ja liput; elamyspoukama.fi Söderskärin majakkasaari sijaitsee Porvoon ulkosaaristossa. Sinne järjestetän kesäisin retkiä. Kuva: Visit Finland tuvia näyttelyitä. Museokauppa. Välikatu 11.  „Porvoon lelumuseo. Maan parhaimpiin kuuluvassa lelumu- seossa on yli tuhat nukkea ja lu- kematon määrä muita leluja, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Jokikatu 14. J.L. Runebergin kotiKodin puutarhassa tuoksu- vat kesäisin ruusut, jasmikkeet ja hedelmäpuut. Museokaupassa on hieno valikoima kortteja, kirjoja, käsitöitä ja museon muita omia tuotteita. Aleksanterinkatu 3.  „Albert Edelfeltin ateljeemu- seo. Ateljeessa on esillä piirrok- sia, maalauksia, heliografyyreja ja valokuvia sekä taiteilijalle kuu- lunutta esineistöä. Edelfeltinpol- ku 3.  „Galleria Vanha Kappalaisen- talo. Yksi Porvoon kauneimmista näyttelytiloista. Galleriassa jär- jestetään korkeatasoisia taide- näyttelyitä. Välikatu 13. Katso lisää: www.visitporvoo.fi 77 KERAVA KERAVA zperustettu 1924 zkaupungiksi 1970 zasukkaita noin 37 700 zpinta-ala 30 km 2 znaapurikuntia Vantaa, Tuusula ja Sipoo zwww.kerava.fi Keravasirkusta ja puuseppiä Sherwood -teksti tervehtii Keravan Keinukallion kuntoportaissa liikkuvia. Kuva: Jukka Nissinen/Kerava Keravalla on mahdollista nauttia tasokkaasta kulttuurista, taiteesta, urheiluelämyksistä sekä heittäytyä kiinnostavien kaupunkitapahtumien pyörteisiin. R unsaan 38 000 asukkaan Kerava sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Keski-Uudellamaalla. Kaikkialle on lyhyt matka ja monipuolisten pal- veluiden äärelle pääsee helposti kävellen tai pyöräillen. Keravalle puolestaan pääsee helposti junalla tai au- tolla. Helsingistä junalla pääsee noin 20 minuutissa, Tampereelta noin puolessatoista tunnissa. Kerava tunnetaan Suomessa muun muassa puuseppien paikkakuntana ja sirkuskaupunkina. Kaupungissä järjeste- tään vuosittain Sirkusmarkkinat. Keravan Kauppakaarella sijaitsee puolestaan sirkusmuistomerkki, se on kaupungin tunnetuin taideteos. Se kunnioittaa Sariolan tivoli- ja sir- kussuvun toimintaa keravalaisen talkootyön tuloksena. Aurinkomäki Keravan olohuone  „Keravan keskustan vihreä ja viihtyisä keidas, Aurin- komäki, houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden. Aurin- komäellä voi nauttia omatoimisesti vaikkapa piknikistä tai vain kauniista kukkaistutuksista. Aurinkomäellä on myös katettu esiintymislava, joka toimii erilaisten kaupunkitapahtumien näyttämönä. Aurinkomäellä on myös kaupungin oma The Walk of Fame. Aurinkomäen rinteeseen saavat kaikki ansioi- tuneet keravalaiset oman Keravan Tähti -nimilaatan. 78 KERAVA Valkosipuli- festivaalit Keravalla lauantaina 23.8.2025 klo 9.0018.00 Juhlavuosi – jo 40. festivaalit! Keravan keskustassa runsaasti valkosipulituotteita, ruoka- ja kahvimyyntiä sekä mukavaa markkinatunnelmaa. Aurinkomäen lavalla yhteislaulua, hyvää musiikkia ja juhlaohjelmaa. Tervetuloa viettämään iloista festaripäivää valkosipulin merkeissä! www.valkosipuliyhdistys.com Ota meidät seurantaan myös Facebookissa, päivitämme sinne lisäinfoa tapahtumasta: https://www.facebook.com/valkosipuliyhdistys Nimilaattansa ovat saaneet esimerkiksi suomentaja ja kirjailija Pentti Saarikoski sekä ensimmäinen suoma- lainen uinnin maailmanmestarinainen Hanna-Mari Seppälä, rockabilly-yhtye Teddy & the Tigers sekä laulaja Jani Wickholm. Aurinkomäki sijaitsee aivan keskustassa Kauppakaaren varrella. Puiston pääsi- säänkäynti on Keravan aukiolla Kauppakaaren ja Paasikivenkadun risteyksen tuntumassa. Historiallinen Humlebergin kartano  „Keravan kartano, eli Humleberg, sijaitsee Keravan- joen rannalla kauniissa pihapiirissä. Kartanon enti- sessä navettarakennuksessa toimii kiertotalousyhteisö Jalotus. Jalotuksen lampaat, kanat ja puput ovat tavat- tavissa vapaasti. Keravan kartanon metsäpolun päässä on talkoina rakennettu viihtyisä ”Veikon huvimaja” jonne voi kuka vaan pysähtyä tauolle, tai vaikkapa piknikille. Kartanon historia ulottuu pitkälle, sillä ensimmäiset merkit asutuksesta ovat luvulta 1580. Keravan kartano, Kivisillantie 12. Useita museoita  „Keravalla on useita museoita, joihin kannattaa tu- tustua. Taide- ja museokeskus Sinkan vaihtuvissa näyttelyissä esitellään ajankohtaista taidetta, muotoilun historiaa ja keravalaista menneisyyttä. Näyttelyiden lisäksi Sinkka tarjoilee monipuolisia kulttuuritapah- tumia, opastettuja kierroksia, luentoja, konsertteja ja oheisohjelmaa lapsiperheille. Osoite: Kultasepänkatu 2, (sisäänkäynti Sampolankadun puolella). Heikkilän kotiseutumuseo sijaitsee Keravan kes- kustan läheisyydessä. Museon päärakennuksen in- teriöörinäyttely kertoo varakkaan talonpoikaistalon elämästä Keravalla 1800-luvun puolivälistä 1930-lu- vun alkuvuosiin saakka. Vehreällä, noin hehtaarin suuruisella tontilla sijaitsee entisen Heikkilän maa- kirjatalon museoitu päärakennus, joka on peräisin 1700-luvun lopulta. Museoalueeseen kuuluu myös viitisentoista muuta maatilan pihapiirin rakennusta. Osoite: Museopolku 1. Galleria Alli esittelee useita taidenäyttelyitä kesän aikana. Galleria Alli sijaitsee vanhassa puutalossa aivan Keravan rautatie- ja lin- ja-autoaseman lähellä. Osoite: Paasikivenkatu 9, p. 040 846 3469 Katso lisää: www.kerava.fi Suppausta Keravan keskuspuiston vesialtaassa. Kuva: Jukka Nissinen/Kerava SADUNHOHTOINEN SISUSTUSTAVARATALO JA KAHVILA KASVIHUONEILMIÖ TAVARAMATKA MAAILMAN YMPÄRI! Antiikkia, humpuukia ja kaikkea kartanosta mummonmökkiin ja rautaromusta kultakuppiin! Irtaudu ketjuista, poikkea valtaväylältä! Avoinna joka päivä 10-18 Palomäentie 2, 09810 Nummi myynti@kasvihuoneilmio.fi www.kasvihuoneilmio.fi Puh. 019 373 788 @kasvihuoneilmio MP25_Uusimaa_148x210mm.indd 2MP25_Uusimaa_148x210mm.indd 2 6.5.2025 17.016.5.2025 17.01