Kirkko oli näyttävästi esillä vuoden 1987 Ars Fennica -näyttelyssä ja kirkossa käy edelleenkin runsaasti koti- ja ulkomaisia, arkkitehtuurista kiinnos- tuneita vieraita. Kauniaisten kirkko on kesällä avoinna päiväaikaan keskiviikosta sunnuntaihin. 28 29 KARKKILA Matkailijan KarkkilaVisit Karkkila KARKKILA zasukkaita noin 8500 zpinta-ala 255 km 2 , josta vettä 12 km 2 znoin 100 järveä, lampea ja jokea zKarkkilan matkailuneuvonta 044 4675 514 zhttps://www.karkkila.fi Karkkilan tori, kirkko, Högforsin ruukki. Kuva: Chris Konieczny K arkkila tarjoaa ympäri vuoden monipuolisia ulkoi- lu- ja kulttuurinautintoja tunnelmallisessa Hög- forsin ruukkiympäristössä sekä koski-, lampi- ja harjumaisemissa. Karkkilan upeissa maisemissa pääset lenkkeilemään, kalastamaan, retkeilemään, pyöräilemään, soutelemaan ja melomaan kiireettä, kaikessa rauhassa. Löydä Karkkilan kulttuurimaisemat Högforsin ruuk- kireitillä, viiden kosken Karkkilan Koskireitillä, Toi- vikkeen laajalla suo- ja harjualueiden retkipoluilla ja Haukkamäen lampireitillä. Tervetuloa tutustumaan Karkkilan matkailuhelmiin! Karkkila Högfors ruukki Karkkila on kasvanut 1820-luvulla perustetun Hög- forsin ruukin ympärille. Meille tullaan ihailemaan historiallista ruukkimiljöötä, josta löytyy myös uusia vapaa-ajan ja kulttuurin palveluitavahva ruukkihis- toria elää Karkkilassa edelleen! Karkkilassa pääset kokemaan mennyttä aikaa myös museoissamme, niin Suomen Valimomuseossa ja Högforsin masuunissa kuin Fagerkullassa Karkkila-Högforsin työläismu- seoalueella. Ruukkialueen läheisyyteen on kasvanut monipuolinen palveluverkosto kahviloita, majoitus- ta, putiikkeja ja muita ainutlaatuisia käyntikohteita. Meillä viihdyt pidempäänkin! karkkila.fi, visitkarkkila.fi Tervetuloa Karkkilan kesään! Karkkilan ruukkimuseo Senkan kohteet Suomen Valimomuseo, Högfors-museo, Galleria Bremer, Ilmari Huitin taidehuone, Museokauppa Lansetti, Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo ja Pakari. Aukioloajat: karkkila.fiRuukkimuseo SenkkaVierailijan info https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Karkkilan-ruuk- kimuseo-Senkka Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer, Breme- rintie 10 10.5. – 31.8. Hannu Palosuon näyttely “Kesä jat- kuu. Kesä” Työläismuseo, Vanha Fagerkullantie 12.6. – 3.8. Taikinan taju -näyttely Karkkilan Koskireitti, Tervasilta. Kuva: Chris Konieczny 30 31 KARKKILA Karkkilan kaupungin kirjastogalleria, Valta- tie 26 E 2.- 30.6.2025 AldaArt: Maalauksia 1.- 31.7.2025 Toivo Igo: Vuosi Pohjolan tilalla & Afrikka Suomessa, valokuvia 1- 29.8.2025 Risto Suopanki: Maalauksia 1- 30.9.2025 Raudanreippaat: 90 vuotta partiotoi- mintaa Karkkilassa https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Nayttelyt-ja-tila- varaukset Karkkilan Rautapäivät 12.15.6.2025, poi- mintoja Torstai 12.6. Tuokio tuulessa – Iiris. L. Niemisen taidenäyttely, Havun galleria, Ala-Emali, avoinna Rautapäivillä joka päivä. Peikkorastit Haukkamäen maastossa, Karkki-Rasti. Perjantai 13.6. ohjelmistossa mm. Rautapäivien toritapahtuma Harjukadulla: tapahtumapisteitä, oh- jelmalavalla laulua, soittoa, tanssia, vuoden karkki- lalaisen julkistus, Tanssiteatteri Tsuumi. Muuta perjantaiohjelmaa: Satupiknik, Sata raitaamatonkudontatapahtuma, opastettuja museokier- roksia, ohjelmallinen kokoperheen iltatoritapahtuma, Viljamakasiinin ja Nahkion maatalouskonemuseon avoimet ovet. Lauantai 14.6. ohjelmistossa mm. Haukkamäen näköalat – Karkki-Rastin opastettu patikointiretki Haukkamäen lammille. Karkkilan Rompetori ruuk- kialueella – mukana ”Primer Parkinglot Nationals #9” Hot Rod- ja Kustom-autot. Högforsin ruukin kesäkauden avajaiset. Walk in-sauna Uunisaunassa (la-su). Fagerkulla auki: poikkea pihoihinkurkista koteihin, kurkistus 1920-luvulla rakennettujen teh- taan työväen koteihin ja puutarhoihin. Teatteri Perä: Essuetsivät – ansa on viritetty, ilmaisnäytös Liimamä- en tanssilavalla. Lanan moottorisahamuseo avoinna Vaskijärven kylällä (la-su). Tuftausnäytös, DEE ja Vuu (la-su). Kulttuurin ja urheilun saralla vuonna 2024 menestyneiden karkkilalaisten palkitseminen. Karaoketanssit Tuorilan työväentalolla. Liimamäen tanssilavalla Pekka Havantola yhtyeineen sekä Aki Samuli & Tiina Räsänen Show. Sunnuntai 15.6. ohjelmistossa mm. Karkkilan Rompetori ruukkialueella. Pyhäjärven Vattolan ran- tatapahtumassa Keltainen torni -sirkusesitys Pekka Laamanen, Karkkilan I ukuleleorkesteri, kirjaston jättisaippuakuplat, puuhapisteitä, opastusta melonnan saloihin, Vattolan rantapuiston tontit esittelyssä. Va- lurautapaistinpannutenniksen MM-kilpailut, miesten ja naisten sarjat, Vattolan uimarannan tenniskentällä. Yle 100 -bussi vierailee Valurautapaistinpannutenniks- en MM-kilpailuissa. Kyllä Öhmanska tiätää – Työ- läismuseon opastetut kierrokset Karkkila-Högforsin työläismuseoalueella. Rautapäivillä mukana myös: Kino Laika, elokuvate- atteri, baarissa myös koirille tarjolla omaa olutta. Tove Jansson – Valokuvanäyttely taiteilijasta ja Muumien luojasta Kino Laikan yläkerrassa. TOPI- Karkkilan juna kuljettaa yleisöä Rautapäivien reittiaikataulun mukaan. Kahviloiden, ravintoloiden ja kauppojen aukioloajat ja kaikki ohjelmatiedot löytyvät Rauta- päivien verkkosivuilta www.karkkila.fiKarkkilan Rautapäivät. Festivaalit, teatterit, elokuvat, tapahtumat Ala-Emalin ja Högforsin ruukin tapahtumat Ala-Emalin kulttuuriyhdistys Monttu ry, Valurinkatu 2, https://alaemali.fi/ Elokuvateatteri Kino Laika 5.6. – 31.8. Muumi & Kino LaikaMuumi 80 vuotta. Tove Jansson – valokuvanäyttely taiteilijasta ja Muu- mien luojasta. Kino Laikan ohjelmat ja live-konsertit https://www.kinolaika.fi. Kino Laika, Ala-Emali, Valurinkatu 2 C. Teatteri Perä 6.6.17.8. Essuetsivät – koko perheen komediaa kesäkiertueella, https://teatteripera.yhdistysavain.fi/ Karkkilan Työväen Näyttämö 9.7.10.8. Kaksipäisen kotkan varjossa -musi- kaali, Tehdasnäyttämö, Valtatie 26 F. https://www. nayttamo.net/ Sunset Beach Party 4. – 5.7. Högforsin ruukkialueella (Valtatie 26), ht- tps://www.sunsetbeachparty.fi/ Ruukin taiteiden yö 25 1.8. Ohjelmatiedot https://www.ruukintaiteidenyo.fi Kukulele 2025 1.2.8. Karkkilan ukulelfestivaali, FB: Kukulele Pruukkipäivä Karkkilan ruukkimuseossa 10.8. opastetut kierrokset Suomen Valimomuseossa ja Työläismuseossa. Kyllä Öhmanska tiätääkierrokset Työläismu- seolla, Vanha Fagerkullantie. Preludios Americanos 10.8. Janne Lehtisen kitarakonsertti Högforsin pasutusuunissa, Bremerintie 10 Konsertit ja keikat Karkkilasali, Anttilankatu 2-4, https://www.kark- kila.fi/sivut/FI/Karkkilasali Kino Laikan live-konsertit Ala-Emali, Valurinkatu 2 C https://www.kinolaika.fi. Konepajahallin tapahtumat, Valurinkatu 3 https:// www.toikkakiinteistot.fi/konepajahalli Liimamäen tanssilava, Liimamäentie 20, https:// www.liimamaki.fi Pub Pikkupässin keikat, Turuntie 1, https://www. pikkupassi.fi/ Karkkilan kaupungin tapahtumakalenteri https://www.karkkila.fi/tapahtumat.asp Tervetuloa torille! Karkkilan kauppatori (Harjukatu 2-4) avoinna 15.5.-31.8. tiistaisin klo 14-19 ja perjan- taisin klo 7-14 20.6. klo 7-14 perinteinen juhannusaaton tori 20.7. klo 916 Kesämarkkinat torilla 1.9.-15.5. aamupäivätori perjantaisin klo 7-13 Ulkoilu- ja retkeilykohteita Högforsin ruukkireitti Opastettu reitti historiallisessa Karkkilan ruukki- miljöössä Fagerkullan, Haukkamäen ja Vanhakylän kaupunginosissa. Karkkilan Koskireitti Pyhäjärveltä Pitkälänkoskelle. P-alueet Pyhäjärven- raitti ja Puhdistamontie Onkimaanjärven retkeilyalue Karhusalmentie 190 www.uuvi.fi/kohde/onkimaanjarvi Pikkupässi pyöräilyreitti Karkkila-Hyvinkää vanhaa ratapohjaa seuraillen, 51 km, P-alue Valtatie 26 F. Toivikkeen suo ja harjut Retkimaja ja Suoniemen laavu, P-alue Honkapolku Haukkamäen lampireitti Haukkalammen ja Ruuhilammen näköalat. Laavut ja tulipaikat Lautlammen laavu (Äijänkorventie) Maijalankosken laavu (Vanha Vihdintie) Pitkälänkosken laavu (Puhdistamontie) Toivikkeen retkimaja ja Suoniemen laavu (Honkapolku) Karkkilan uimarannat Pyhäjärven Vattolan uimaranta (Pyhäjärvenraitti 1), koripallo, rantalentopallo, mi- nigolf, petankki, tennis, soutuvenevuokrausta. Pyhäjärven Tuorilan uimaranta (Vuoristonpol- ku 6) Haaviston Parsilanjärven uimaranta (Haavis- tontie 118) Saarlammen uimaranta (Uimarannantie 71) Siikalan uimaranta (Siikalantie 509) Vuotinaistenjärven uimaranta (Vuotinaistentie 561) Muita ulkoliikuntakohteita Frisbeegolfrata (Asemakatu 1) Helsingintien pallokenttä, Sirkan puiston ulko- kuntosali ja Koirapuisto (Helsingintie 16) Käpylän yleisurheilukenttä (Käpyläntie) Nyhkälänharjun lähiliikuntapaikka (Huhdin- tie 19) Nyhkälänharjun kuntoportaat (Helsingintie 37) Rantapuiston tenniskentät ja rantalentopallo- kentät (Vattolantie 5-7) Tuorilan pallokenttä (Järvenpääntie) Lisätiedot liikuntapaikoista: www.karkkila.fi/sivut/FI/Liikuntapaikat Karkkilan käyntikohteet, aktiviteetit, kahvilat, ravintolat ja majoittuminen https://www.visitkarkkila.fi Karkkilan matkailuneuvontaVisit Karkkila 3.6. – 16.8.2025 linja-autoasema, Huhdintie 10-12 32KUNTA Suomen Valimomuseo ja Galleria Bremer Avoinna 1.6.–18.8. joka päivä klo 11–17. Högforsin masuuni Takkiraudan valmistuksen historiaa. 2.7.–1.8. opastukset joka päivä klo 11, 12, 13 ja 14 Museokauppa Lansetti (Bremerintie 10, Karkkila) Karkkila-Högforsin työläismuseo Työläisten asuntoja 1850–1960-luvulta. 12.6.–10.8. opastukset joka päivä klo 12, 13, 14 ja 15 (Vanha Fagerkullantie, Karkkila) www.karkkila.fi Karkkilan ruukkimuseo HANNU PALOSUO Kesä jatkuu. Kesä. 10.5.-31.8.2025 Galleria Bremer Avoinna 1.6. lähtien joka päivä klo 11-17 Tervetuloa TOPIn kyytiin! TOPI- Karkkilan juna kuljettaa 3.6. – 17.8.2025 maksutta säännöllisen reittiaikataulun mukaan tiistaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Reittiaikataulu: www.visitkarkkila.fi TOPI-Karkkilan juna 33 LOVIISA Puutaloidylli Loviisa LOVIISA zperustettu 1745 zasukkaita noin 14 500 zsuomenkielisiä 55 %, ruotsinkielisiä 39 % ja muita 6 % zpinta-ala 1752 km 2 , josta maata 819 km 2 ja merialueita 906 km 2 zHelsinkiin 77 km Loviisan puutalokaupunkia. Loviisa on ihastuttava puutalokaupunki itäisellä Uudellamaalla. M ikään ei ole Loviisassa kaukana. Vain pienen matkan päässä keskustasta voi tutustua kar- tanoihin, Strömforsin ruukin käsityöläispajoihin sekä historiallisten rakennusten ja linnoitusten kautta seudun mielenkiintoiseen menneisyyteen. 34 35 LOVIISA Loviisan Laivasilta Loviisan Laivasilta ravintoloineen ja tapahtumineen kerää kävijöitä läheltä ja kaukaa. Menneen ajan tun- nelmaa luovat Laivasillan punaiset suola-aitat, joissa ravintolatoiminnan lisäksi on Loviisan Merenkulku- museo, kesäpuoteja ja taidenäyttelyitä. Kaupunginmuseon 3 kohdetta Loviisan kaupunginmuseoon kuuluu kolme kohdet- ta, Komendantintalo Loviisan keskustassa, Strömfor- sin ruukin pajamuseo Ruotsinpyhtäällä sekä Viirilän kotiseutumuseo. Komendantintalossa on perusnäyt- telyn lisäksi kausittain vaihtuvia teemanäyttelyitä. Loviisan kaupunginmuseon kokoelmien pääpaino on 1700-1800-luvun esineistössä. Lisäksi esillä on huomattavat lasi-, posliini- ja hopeakokoelmat. Vuon- na 1755 rakennettu talo on jo itsessään melkoinen kaunotar. Strömforsin pajamuseossa voit tutustua entisajan rautaruukin toimintaan ja seppien työskentelyyn sekä nähdä millaisia välineitä käytettiin rautaesineiden, kuten naulojen ja työkalujen valmistamiseen. Hei- näkuuksi ovensa avaava Viirilän kotiseutumuseo esittelee menneiden vuosisatojen talonpoikais- ja käsityökulttuuria. Lisätietoja: www.loviisa.fi Loviisan maalinnoitus ja bastionit Loviisan keskustan kupeesta löytyy Loviisan maa- linnoitus ja bastionit Rosen ja Ungern. Loviisan maalinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748 ja linnoitustöitä johti Augustin Ehrensvärd, joka on suunnitellut myös Helsingin edustalla sijaitsevan Suomenlinnan. Loviisan linnoituksen oli määrä ym- päröidä koko kaupunki, mutta suunnitelmista toteutui vain murto-osa. Ehrensvärdinpolku tarjoaa kulkijoilleen maastoon sijoitettujen opasteiden avulla tietoa alueen linnoitus- rakentamisesta, kulttuurihistoriasta, sekä kasvi- ja eläinlajistosta. Svartholman merilinnoitus Loviisanlahden suulla sijaitseva Svartholman me- rilinnoitus on Suomenlinnan sisarlinnoitus ja kuuluu samaan puolustusketjuun. 1700-luvun puolessa välissä valmistuneen Svartholman ruotsalainen linnoituskausi jäi varsin lyhyeksi sen antauduttua venäläisille lähes ilman vastarintaa vuonna 1808. Linnakesaareen pääsee yhteysaluksella. Päiväris- teilyillä saarella olemiseen jää aikaa noin kolme tun- tia. Lähtö ja paluu tapahtuvat Loviisan Laivasillalta. Saarelle voi mennä myös omalla veneellä. Saarella on muun muassa linnoituksen historiaa esittelevä näyttely. Lisätietoja: www.visitsvartholm.fi Saarikohteita veneretkille Meri ulottuu aivan Loviisan keskustaan asti. Loviisanlahden kimmeltävä vesi houkuttelee ve- sille. Myös Loviisan syvät, tummavetiset järvet sekä Loviisan maalinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748. STRÖMFORSIN RUUKKIELÄMYKSIÄ HISTORIAN SYDÄMESSÄ Viehättävä 1700-luvun ruukkimiljöö tarjoaa kokemuksia koko perheelle. Koe ja nauti: Käsityöläisten puodit ja galleriat Lähiruoan herkut ruukin ravintoloissa ja kahviloissa Taidenäyttelyt, tapahtumat ja opastetut kierrokset Luonnonrauha meloen, patikoiden tai pyöräillen Vain reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Strömforsin ruukki, Loviisa www.stromforsinruukki.com kauniit jokimaisemat ja purot kutsuvat äärelleen. Ve- neilijät voivat suunnata vesille moottorin, purjeiden tai airojen avulla. Loviisan vesialueilla on kymmeniä hienoja virkistys- kohteita, joissa on hyvät rantautumismahdollisuudet, hiekkaiset uimarannat, telttailuun soveltuva maasto ja nuotiopaikkoja. Esimerkiksi Lilla Rövarnin, Hautasaa- ren, Ruutikellarisaaren, Kråkholman tai Dunkahällin saarilla ei ole lainkaan loma-asutusta. Sibeliuksen jalanjäljissä Loviisan kirkon vieressä on yksikerroksinen puu- talo, joka tunnetaan Sibeliustalona. Säveltäjä Jean Sibelius (8.12.1865–20.9.1957) vietti nuoruutensa kesiä Loviisassa. Loviisan aurinko ja meri, kesä ja valo olivat lähteitä, joista hän ammensi lopun ikäänsä. Näitä mieleenpainuvia kesiä Sibelius vietti iso- äitinsä ja tätinsä talossa. Siellä hän sävelsi muun muassa Kullervo-sinfonian vuonna 1892. Nykyisin talossa toimii Porvoonseudun musiikkiopiston Lo- viisan toimipiste. Loviisassa Sibelius löysi setänsä Johan ”Jean” Sibe- liuksen ranskankielisiä käyntikortteja, niistä hän sai ajatuksen Jean-taitelijanimestä. Jean-nimen Sibelius otti käyttöön vuonna 1886. LAPINJÄRVI perustettu vuonna 1575 asukkaita n. 2600 suomenkielisiä 63%, ruotsinkielisiä 33% ja muunkielisiä 4% pinta-ala 340km2 naapurikuntia Iitti, Kouvola, Loviisa, Myrskylä, Orimattila www.lapinjarvi.fi Puukirkot. Toisessa kirkossa Lennart Segerstrålen lasimaalauksia. Kirjailija, teologi G.G. Rosenqvistin patsas (tekijä T. Schalin, 1956) samaisen kirkon edessä. Jean Sibeliuksen muistokivi Katariinan puistossa (tekijä E. Cedercreutz, 1945). Sibeliuksen suku on kotoisin Lapinjärveltä. Molemmat kirkot paloivat v. 1742, uudet rakennettiin uudet v. 1744. Pääkirjasto vanhassa maamieskoulussa kirkonkylällä. Ainutlaatuisessa miljöössä nautit kirjallisuudesta, taiteesta ja kulttuurista. Kulttuuripolku esittelee Lapinjärven kirkonkylän merkittävimpien rakennusten ja kohteiden historiaa ja nykypäivää. Kulttuuripolun löydät parhaiten kunnan nettisivujen kautta: www.lapinjarvi.fi/kulttuuripolku Brofogdas. Luutnantin asuintalo 1700-luvulta Lapinjärven kirkonkylässä. Kesäisin näyttelyitä, p. 019 614 540. Kotiseututalo Kycklings kirkonkylässä. Vanha maatila 1800- luvun alusta, alkuperäinen kalustus. Hurtigin rakuunatorppa. Heikinkylässä sijaitseva ruotujako- laitoksen aikainen sotilastorppa 1700- luvulta, nykyisin museona. Porlammin kotiseutumuseo. Museorakennukset ja esineistö, jonka kokoaminen on aloitettu 1940-luvulla. Museossa muun muassa viljamakasiini, vaunuvaja, sepän paja, autotalli ja maitolaituri. Heikinkylän-Pekinkylän pajamuseo. 1800-luvulta oleva sepän paja. Runsaasti vanhoja seppien työkaluja. Hilda Käkikosken patsas Porlammilla. Kirjailija, opettaja ja naisasianainen, syntyi 1864 Porlammilla. Hänen ansiostaan perustettiin ensimmäinen suomen- kielinen kansakoulu Lapinjärvelle Porlammin kylään. Lapinjärvi – Lappträsk lapinjarvenkunta Monimuotoinen luonto tarjoilee kumpuilevia töyrymaita ja kivisiä, mutta kauniita metsäalueita. Kunnan keskiosassa on suuri peltotasanko, joka on entisen Litorinameren savipohjaa. Kirkonkylässä on myös hyvin monipuolinen puusto. Lukkarinpuisto kirkonkylällä. Syötävä puutarha, leikkipuisto, ulkoliikuntapaikka sekä tilaa vaikka piknikille. Skeittiparkki 6-tien vieressä. Pieni mutta laadukas ammattilaisten suunnittelema skeittiparkki osoitteessa Lapinjärventie 1. Lapinjärvi Discgolfpark. Lapinjärven 9-väyläinen frisbeegolfrata sijaitsee kuntoradan yhteydessä Korsmalmilla vain muutaman kilometrin päässä kirkonkylältä. Rata sopii lyhyiden väyliensä puolesta myös vasta- alkajille. Parantolantie 76. Struven piste. Unescon maailmanperintökohde Struven kolmiomittausketjun piste Tornikalliolla Porlammilla. Lapinjärven matkaparkki, Pysähdy yöpymään Porlammille! Varaukset matkaparkki.com -sovelluksen kautta. Lisätiedot www.lapinjarvi.fi Koulupolku 8, Porlammi. Lapinjärven Puistofestarit 9.8. “Kylänraitti kuin satukirjasta.” Lämmin tunnelma, upea luonto, kauniit vanhat rakennukset sekä ihanat ihmiset, mm. näistä asioista on Lapinjärvi tehty. 450 vuotta tänä vuonna täyttävä Lapinjärvi sijaitsee kuutostien varrella, Porvoon ja Kouvolan välissä, vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Näky, jonka kohtaat noustessasi valtatie kuuden rampista kohti Lapinjärven keskustaa, tulee yllättämään sinut. Kylänraitti on varmasti yksi Suomen kauneimmista ja se saa sinut ällistymään! Lapinjärveltä löydät monia upeita historiallisia kohteita, lumoavaa luontoa sekä monipuolisia yrityksiä, joten tänne kannattaa tulla ehdottomasti vähän kauempaakin! KULTTUURIA LUONTOA JA LIIKUNTAA LAPINJÄRVI HERKKUJA Lounaskahvila Menopaussi, Kantatie 3, p. 041 502 2582 Kesäkahvila Ilo, Lapinjärventie 23, p. 0400 468 976 Pizza Carneval, Lapinjärventie 1, p. 019 610 500 Pukaron Paroni, Koivistontie 2, p. 019 613 185 Historicalcafebar Route 6, Helsingintie 1286 p. 0400 848 499 Fisherman´s Food, Helsingintie 996, p. 044 297 4540 Hotelli Hanhi, tanssi- ja tilausravintola, Kantatie 2, p. 019 610 870 SHOPPAILUA Ullakko, innovatiivisten ja kauniiden käsitöiden tavaratalo keskellä kirkonkylää. Lapinjärventie 23, p. 0400 468 976 Rauta-Järn Österholm, täyden palvelun rautakauppa. Lapinjärventie 14, p. 020 7981 290 APV-Rakennuspalvelu, myymälä, Artjärventie 345, p. 050 5439 563 MUISTA MYÖS! www.lapinjarvi.fi 38 39 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVI zasukkaita noin 44 500 zpinta-ala 367 km 2 , josta vettä 5,34 km 2 znaapurikuntia: Vihti, Hyvinkää, Espoo, Vantaa ja Tuusula zwww.nurmijarvi.fi Seitsemän veljeksen Nurmijärvi Aleksis Kiven synnyinmökki Palojoella on nykyisin museo, jossa voi tutustua Kiven elämään. Kuva: Wikipedia Moni Nurmijärven nähtävyyksistä nivoutuu kansalliskirjailija Aleksis Kiven ympärille. P alojoella Aleksis Kiven lapsuudenmaisemissa sijaitsevalla Taaborinvuorella järjestetään kult- tuuritapahtumia toukokuusta elokuuhun. Nurmijärven kiinnostavimmat matkailukohteet ja kesätapahtumat sijoittuvat pitkälti Taaborinvuoren museoalueelle, Vantaanjoen komeille koskialueil- le sekä Sääksjärvelle ja sitä ympäröivälle Kiljavan nummialueelle. Nurmijärven kirkonkylässä voi tutustua kirkkoon, jossa Aleksis Kivi pääsi ripille. Monet Kivestä kiin- nostuneet ovat kulkeneet Aleksis Kiven jalanjäljillä -reitin. Nurmijärvellä on paljon käsityöyrityksiä sekä suoramyynti-, kotieläin- ja hevostiloja, jotka tarjoavat nähtävää, koettavaa ja mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Aleksis Kiven jalanjäljillä Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi syntyi Nurmijärven Palojoella 10.10. vuonna 1834. Kiven synnyinkoti on suosittu museokohde. Museon uu- dessa perusnäyttelyssä paneudutaan Aleksis Kiven elämään ja teoksiin, pohditaan Kiven persoonaan ja kirjailijan ammattiin liittyviä myyttejä ja avataan ajan yhteiskuntaa. Kiven kotitalon vieressä sijaitsee Taaborinvuoren tapahtuma- ja museoalue. Nurmijärveläisen tarinan mukaan Aleksi Kivi nimesi lapsuutensa leikkipaik- kana toimineen mäen Raamatussa mainitun paikan mukaisesti Taaborinvuoreksi. Kesäisin Taaborilla järjestetään lukuisia erilaisia kulttuuritapahtumia, siellä esitetään muun muassa Aleksis Kiven näytelmiä. Museoalueella on myös eri puolilta Nurmijärveä tuotuja rakennuksia, näyttely kertoo paikkakunnan arjesta 1900-luvun alussa. Lisätiedot: nurmijarvi.fi Neljän kirkon kunta Jos haluaa tutustua saman kunnan alueella erilaisiin kirkkoihin, se onnistuu Nurmijärvellä. Nurmijärvellä on neljä arkkitehtuurisesti eri tyylejä edustavaa kirk- koa: Nurmijärven, Klaukkalan ja Rajamäen luterilaiset kirkot sekä Klaukkalan ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko. Komeita koskia Nurmijärvi tunnetaan komeista koskistaan. Myl- lykoski sijaitsee Seitsemän veljeksen vaellusreitin varrella Myllykukko -huoltoaseman läheisyydessä. Koskea voi ihailla rannoilta tai kosken ylittäviltä sil- loilta. Myllykoski on oiva päiväretkikohde, alueella on pitkospuureittejä ja useita tulentekopaikkoja. Nukarinkoski on komea luonnonnähtävyys. Koski sijaitsee Nukarin kylän alueella Nurmijärven pohjois- osassa. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskijakso. Pituutta koskelle kertyy 1 300 metriä ja pudotusta 25 metriä. Nukarinkosken rannoilla kiertää ulkoi- lureittejä. Ulkoilupolkua pääsee aivan joen itärantaa alajuoksulle sijaitsevalle Harrikosken sillalle. Lisätiedot: nurmijarvi.fi 40 NURMIJÄRVI Nukarinkoski on Vantaanjoen vesistön suurin koskijakso. Kuva: Wikipedia Uudenmaan hienoin ranta Sääksin uimarantaa Kiljavalla on luonnehdittu usein Uudenmaan hienoimmaksi, ja se on valittu myös Kes- ki-Uudenmaan hienoimmaksi rannaksi. Uimaranta sijaitsee kenties Uudenmaan kirkasveti- simmän järven, Sääksjärven rannalla. Sääksjärvi on Suomen suurin lähdepohjainen järvi. Uimarannalla on muun muassa kahvila sekä beach volley -kenttiä. Lisätiedot: nurmijarvi.fi Rajamäen viinamuseo avasi ovensa Nurmijärvi tunnetaan myös Rajamäen alkoholi- tehtaastaan. Oy Alkoholiliike Ab perusti 1963 van- haan viinanpolttimoon museon, jossa tehtaan ja kylän kertomus limittyy Suomen ja suomalaisten tarinaan kotipoltosta kieltolain ja Molotovin cocktailin kautta Minttu-Suklaaseen, taideviineihin ja EU-säädöksiin, leivinhiivaa, väkiviinaetikkaa ja kosmetikkaa unoh- tamatta. Suomalaiseen alkoholikulttuurin perinteeseen so- pivasti viinamuseoon pääsivät vuosikymmenien ajan tutustumaan vain tarkoin valikoidut ryhmät. Museo nimittäin suljettiin yleisöltä avajaisvuonna alkoho- lilain nojalla. Museo avattiin yleisölle uudelleen vuonna 2017, ja museoon pääsee pääsee tutustumaan viikottain. Lisätiedot: nurmijarvi.fi 41 PORNAINEN PORNAINEN zasukkaita noin 5 0000 zpinta-ala 150 km 2 , josta vettä 4 km 2 znaapurikuntia ovat Askola, Mäntsälä, Porvoo ja Sipoo zwww.pornainen.fi Pornainenmukava päiväretkikohde Halkiankosken voimalaitos sijaitsee Mustijoen varrella lähellä Halkian kylää. Kuva: Wikipedia Pornainen sijaitsee noin 50 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Pornaisten historia ulottuu 1800-luvulle. N oin 5 000 asukkaan Pornaisten sijainti on keskei- nen. Matkaa Järvenpäähän kertyy 18 kilometriä, Mäntsälään 22 kilometriä, Askolaan 14 kilometriä , Sipooseen 15 kilometriä ja Porvooseen 25 kilometriä. Keskeisen sijainnin ansiosta Pornainen on mukava päiväretkikohde. Pornainen sai ensimmäiset asukkaansa jo noin 8200 eKr., jolloin nykyisen Pornaisten alue oli An- cylus-järven rannikkoa. Näiden ihmisten elämän- tapa oli liikkuvaa ja elanto saatiin metsästämällä. Vanhimmat asuinpaikat tunnetaan Metsä-Nikulasta, Taka-Huovilasta ja Suviniemestä. Asuinpaikoilta on löytynyt kvartsia, josta on työstetty kivikaudella pieniä kaapimia, veitsiä, naskaleita ja poria. Pornaisissa on asuinpaikkalöytöjen lisäksi irtolöytöjä, jotka ajoittu- vat Suomusjärven kulttuurin ajalle 8300-5000 eKr. Useiden kylien kunta Pornaisissa on aitoa maaseudun tunnelmaa. Kun- nassa on muun muassa useita luonnonkauniita kyliä. Kirkon seutu, viralliselta nimeltään Kirveskoski, on voimakkaasti kehittyvä yhdyskunta. Pitäjän pohjoispää muodostuu Halkian kylästä ja Kupsenkylästä. Keskellä Halkian kylää kohisee Hal- kiankoski (Ryöpyn koski), joka on suurin Mustijoen kymmenestä koskesta Pornaisten alueella. Lahassa ja Kupsenkylässä voi ihailla kaunista maa- laismaisemaa ja Lahankoskea. Lahan ja Kupsenkylän erottaa toisistaan putous. Lahan kartano ympäristöi- neen muodostaa kultturihistoriallisesti kauniin miljöön. Pornaisten eteläisin kylä Laukkoski on pinta-alaltaan kunnan suurin. Laukkosken kylä jakautuu Jokimäkeen, Isoniittyyn, Vähä-Laukkoskeen ja Laavinkulmaan. Vaikuttavat Mustijoen kuohut Kunnan läpi virtaava Mustijoki näyttää mahtinsa komeilla koskilla. Mustijoki on tyypillinen uusmaalainen virta, jonka maisemat vaihtelevat peltoaukeamista pieniin koskiin ja kulttuurimaisemiin. Joki virtaa Pornaisten, Mänt- sälän ja Porvoon läpi. Mustijoki oli aikoinaan tärkeä kulkureitti, ja sen rannoilla on ollut pysyvää asutusta 1200-luvulta asti. Kirjailija Mika Waltarin silta Kirjailija Mika Waltari kirjoitti suurimman osan tuotannostaan Laukkoskella olevassa huvilassaan. Hänen mukaansa on nimetty silta. Mustijoen ylittävällä sillalla on ollut tärkeä osa Lauk- kosken historiassa. 1500-luvulta lähtien hallinnon tehostamiseksi ja armeijan liikkuvuuden turvaami- seksi oli tärkeää parantaa tieverkkoa ja pitää se läpi vuoden kulkukelpoisena. Laukkosken talonpoikia sakotettiinkin 1600-luvun puolivälissä sillan hoidon laiminlyömisestä. Nykyinen kävelysilta on pioneerien rakentama vuonna 1997. Laukkoskoski elokuvien kuvauspaikka Pornaisten Laukkoskella on kuvattu useita koti- maisia elokuvia. Laukkoskella on filmattu muun muassa elokuvat: Taistelu Heikkilän talosta, Vieras mies tuli taloon, Tuomet kukkivat, Akaton mies, Akallinen mies, Vii- meinen koukkaus sekä Erään murhan motiivi. HANKO RAASEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARKKILA VIHTI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ PORNAINEN JÄRVENPÄÄ TUUSULA KERAVA SIPOO PORVOO ASKOLA PUKKILA MYRSKYLÄ LAPINJÄRVI LOVIISA NURMIJÄRVI ESPOO KAUNIAINEN HELSINKI VANTAA KIRKKO- NUMMI Uusimaa © Uudenmaan liitto 44 45 KIRKKONUMMI KIRKKONUMMI zasukkaita runsaat 41 000 zpinta-ala 393 km 2 , josta vettä 650 km 2 znaapurikuntia Espoo, Vihti ja Siuntio zwww.kirkkonummi.fi Kirkkonummi meriluonnon ja kulttuurin aarrearkku Hvitträsk on kansallisromanttisen arkkitehtuurin helmi, jonka arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelivat pienintä piirtoa myöten. Kuva: Wikipedia Kirkkonummi on elämysmatkailijan kulttuuri- ja luontokohde, oikea aarrearkku. Vain puolen tunnin matkan päässä Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentokentältä matkailijaa odottaa koskematon luonto; merellinen saaristo, metsät, järvet sekä vehreät maalaismaisematkaikki lähellä palveluita. K irkkonummella on ollut asutusta kivikaudelta lähtien. Seutu oli erityisen suosittu asuinalue mesoliittisella kivikaudella. Historiasta kertoo sekin, että Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk -järven rannalla. Kirkkonummen kulttuuriperintöä edustavat muun muassa keskiaikainen kivikirkko, kotiseutumuseot, vehmaat kartanoympäristöt, kansallisromanttinen arkkitehtiateljeekoti Hvitträsk sekä Porkkalan vuok- rakaudelta 1944-1956 peräisin olevat museoesineet ja maastokohteet. Historiaan voi tutustua monin tavoin. Aloita kirkko- kierros keskustan keskiaikaisesta harmaakivikirkosta, jatka Haapajärven idylliseen 1800-luvun puukirkkoon, Pokrovan luostariyhteisöön Jorvaksessa tai Upinni- nemen merikappeliin. Tutustu kansallisromantiikan helmeen, Hvitträskin ateljeemuseoon puutarhoineen ja Porkkalan parenteesiajan koskettavaan lähihistoriaan. Lähde autolla tai pyöräillen omatoimiselle kulttuu- rikierrokselle ja löydä historiallinen Länsi-Uusimaa täynnä yllätyksiä – idylliset kylämiljööt, puutarhat, kartanot ja paljon muuta. Kansallispuisto ja saaristoa Luontoharrastajalle Kirkkonummella on monia retkeilyreittejä Meikon erämaajärven luonnosuo- jelualueella ja Nuuksion kansallispuistossa sekä Porkkalan saaristomaisemissa. Ne ovat kaikki myös lintuharrastajien suosiossa; erityisesti Porkkalannie- meä pidetään todellisena lintubongareiden paratiisina. Veneilijöille löytyy Kirkkonummen Porkkalasta viihtyisä vierasvenesatama palveluineen. Kirkkonum- men Porkkalanniemestä löytyy Uudenmaan hiljaisin paikka. Harrastusmahdollisuuksia riittää kaikenikäisille, aloittelijoista mestareihin. Intohimoinen golfaaja suun- taa Kirkkonummella Hirsala-, Kurk-, Peuramaa- tai Sarvfvik Golfiin. Ratsastustalleilla ja vaihtelevissa maastoissa viihtyvät niin nuoret kuin aikuiset. Hvitträsk kansallisromanttisen arkkitehtuurin helmi Hvitträsk on ainutlaatuinen kokonaistaideteos, joka houkuttelee niin kotimaisia kuin ulkomaisia designin ja arkkitehtuurin ystäviä. Arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen ihas- tuivat Vitträsk-järven maisemiin ja rakensivat sinne oman kansallisromanttisen ateljeekodin. Se valmistui vuonna 1903. Saarisen koti on nykyisin museona ja museon edustan piha-alueella sijaitsee kahvila. Hvitträskin upeat maise- mat ja luonto takaavat unohtumattoman kokemuksen. Osoite: Hvitträskintie 166 Lisätiedot: https://www.kansallismuseo.fi/fi/hvitt- raesk Ainutlaatuista vesillä liikkumisen historiaa Kirkkonummen Tolsassa sijaitsee perämoottori- museo, Outboard museum. Museossa on esillä yli 300 perämoottoria. Kokoelmat perustuvat pitkään venealalla työskennelleen Nils ”Nisse” Häggblomin keräystyöhön. Museo on avoinna tiettyinä lauantaipäivinä sekä sopimuksen mukaan. Lisätiedot: www.outboardmuseum.fi Osoite: Vanha Heikkiläntie 193. 46 KIRKKONUMMI Lähde museokierrokselle Ragvaldsin museoalue sijaitsee Överbyntien, van – han Kuninkaantien linjan varrella noin kilometrin päässä kirkolta. Museoon kuuluu vauras talonpoikais- talo pihapiireineen ja esineistöineen, opetuskasvitarha sekä erikoisnäyttely Porkkalan vuokrakausi 1944- 1956. Eliasvillan on suljettu toistaiseksi. Vuokrakau- den aineistoja on esillä Renkituvassa. Aukiolotiedot: www.kirkkonummi.fi Alisgården Lapinkylässä on kersantin puustelli 1700-luvulta. Esillä on vanhaa kirkkonummelaista esineistöä. Museota esitellään tilauksesta ja on auki yhtenä päivänä Kirkkonummi-päivinä. Lisätiedot: www.kirkkonummi.fi Gesterbyn museoalueen rakennuksista osa on Ges – terbyn tilan omia talousrakennuksia ja osa on siirretty alueelle muualta Kirkkonummelta. Entisessä navetassa voi tutustua mm. vanhoihin ajopeleihin, kalastus- ja maataloustyövälineisiin. Museo on avoinna sopimuk- sen mukaan. Neuvostoliittolaisten hautausmaa Porkkalan vuokrakauden ajalta 1944-1956 sijaitsee Kolsarissa Upinniementien varrella. Katso lisää: www.kirkkonummi.fi Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty. Kuva: Wikipedia Useita kirkkoja Kirkkonummen kirkko. Kunnan keskustassa si- jaitsevan keskiaikaisen harmaakivikirkon tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta työ on ilmeisesti aloitettu 1400-luvulla. Kirkon sisätilojen nykyinen asu on arkkitehti Olof Hanssonin käsialaa. Kirkossa on Lennart Segerstrålen lasimaalauksia vuodelta 1930. Kellotapuli on 1800-luvun alun uusklassista tyyliä. Haapajärven puukirkko. Kunnan pohjoisosassa Haapajärven kylässä sijaitseva puukirkko on vuodel- ta 1823, kyläläiset rakensivat sen talkootyönä. Myös suurin osa kirkon taideteoksista ja kattokruunuista on lähiseudun asukkaiden lahjoittamia. Pyhän Ni – kolauksen kirkko. Kesällä 1996 rakennettiin Räfsön saareen talkootyönä leirikirkko. Helsingin piispa Eero Huovinen vihki sen Pyhän Nikolauksen kirkoksi. Upinniemen merikappeli. Upinniemen varuskun – nassa sijaitsee vuonna 1965 valmistunut arkkitehti Mikko Heliövaaran suunnittelema merikappeli. Se on ensimmäinen Suomen itsenäisyyden aikana rakennettu sotilaskirkko. Merikappeli sijaitsee varuskunta-alueel- la ja vierailu vaatii erillisen kulkuluvan. Ortodoksinen kirkko. Jorvakseen syntyi 1990-lu – vulla Pokrovan luostariyhteisö, jossa huvilan enti- nen talli on nyt tunnelmallinen ortodoksinen kirkko. Matteuksen kirkko. Masalassa sijaitseva Matteuksen kirkko on tämän vuosituhannen ensimmäinen suoma- lainen kirkko. Se toistaa ikiaikaista kristillistä kirk- koarkkitehtuuria ja kirkkotaidetta uudessa muodossa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Erkki Pitkäranta. 47 HYVINKÄÄ HYVINKÄÄ zkaupungiksi 1960 zasukkaita lähes 47 000 zpinta-ala 336,66 km 2 znaapurikuntia Riihimäki, Hausjärvi, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti ja Loppi Hyvinkääkulkureittien risteys Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luontoreitit tarjoavat loistavat mahdollisuudet ulkoiluun. Kuva: Matti Vassinen/Hyvinkään kaupunki Hyvinkää tunnetaan monien reittien risteyskaupunkina. Hyvinkää on myös rautatiekaupunki, kaupungin läpi kulkee Suomen päärata ja kaupungissa on myös Suomen Rautatiemuseo. H yvinkää sijaitsee männikköisellä Salpausselän harjulla. Seudun hyvä ja tervehdyttäväksikin kehut- tu ilmasto ja pihkantuoksuinen harjumaasto tekivät Hyvinkäästä suositun matkailukoheen jo 1800-luvun lopulla. Tällöin Pietarin ylimystö tuli Hyvinkään Sana- torioon lepäämään ja rentoutumaan. Edelleen ihmiset tulevat nauttimaan Sveitsin puiston monipuolisista va- paa-ajan mahdollisuuksista komeissa harjumaisemissa. Hyvinkään nähtävyydet ovat varsinkin luonnossa liikkujien ja kulttuurin harrastajien suosiossa. Hyvinkäällä on myös seitsemän erilaista kylää, joissa on kaunista maalaismaisemaa ja useita kiinnostavia kirkkoja. Maamerkkinä moderni kirkko Yksi Hyvinkään maamerkeistä on professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema tyylillisesti moderni Hy- vinkään kirkko, joka näkyy lähestyttäessä kaupunkia mistä suunnasta tahansa. Kirkon muodoissa toistuu kolmiokuvio. Ruusuvuoren käsialaa on myös kirkon leveäpuinen alttariristi, joka tahtoo sulkea kirkkokansan syliinsä. Osoite: Hämeenkatu 16 48 HYVINKÄÄ Kesän makujaKesän makuja KytäjältäKytäjältä Tilamyymälä ja kesäkahvila -marjojen itsepoiminta -mansikka -vadelma -herne -marjajuomat Wennborgin Tila Suopellontie 320, 05720 Hyvinkää Aukioloajat ja tiedustelut: puh. 045 330 8899, www.wennborgintila.fi Sukellus rautateiden historiaan Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen vas- tuumuseo ja muistiorganisaatio, joka tutkii, tallentaa ja esittää suomalaista rautateiden kulttuuriperintöä. Museon sijaintipaikka on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Hanko–Hyvinkää -rautatien asema- ja varikkoalue, joka on rakennettu 1870-luvun alussa Rautatiemuseon näyttelyt esittelevät rautateiden ja rau- tatieläisyyden historiaa 1860-luvulta nykypäivään. Perus- näyttely kertoo Suomen rautateiden historiasta paneutuen niin rautatiematkustamiseen, vetureiden ja vaunujen kehitykseen kuin rautatieläisten ammattikuntaankin. Osoite: Hyvinkäänkatu 9. Museokeskus Taika Hyvinkään ydinkeskustassa sijaitseva museo- keskus Taika tuo yhteen Hyvinkään taidemuseon ja kaupunginmuseon näyttelyineen. Hyvinkään kau- punginmuseo on kulttuurihistoriallinen museo, joka kertoo näyttelyissään Hyvinkään ja hyvinkääläisten historiasta. Taidemuseon näyttelyt esittelevät ajankohtaista ny- kytaidetta sekä taiteen ilmiöitä 1900- ja 2000-luvulta. Osoite: Hämeenkatu 3D. Lisätiedot: www.hyvinkaa.fi Tekstiilinteon historiaa Valvillan tehdasmuseo on perustettu vuonna 1981 Yhdistyneiden Villatehtaiden entiseen palokalusto- rakennukseen. Museossa esitellään insinööri Ossian Donnerin vuonna 1892 perustaman villakehräämön lähes 100 vuotista historiaa ja kasvamista yhdeksi maamme suurimmista ja monipuolisimmista teks- tiilitehtaista. Osoite: Kankurinkatu 4-6. Lisätiedot: www.hyvinkaa.fi Sveitsin seikkailupuisto SeikkailuSveitsi on koko perheen seikkailupuisto Hyvinkäällä. Monipuoliset radat tarjoavat haasteita ja onnistumisen iloa kaiken ikäisille ja seikkailun- haluisille ulkoilijoille. Tarjontaan kuuluu turvalliset, puihin rakennetut seikkailuradat sekä Suomen huimin vaijeriliukurata. Luontopolut kutsuvat reippailemaan joko opastuksella tai omatoimisesti. Osoite: Härkävehmaankatu 9. 49 VANTAA Ilmailukaupunki Vantaa Tiedekeskus Heureka esittelee tiedettä vuorovaikutteisesti. Kuva: Heureka Vantaa on kansainvälinen, moderni kaupunki Helsingin metropolialueella. VANTAA zmainittu ensimmäisen kerran 1351 zkaupungiksi 1974 zasukkaita noin 220 000 zpinta-ala 240 km 2 znaapurikuntia Tuusula, Kerava, Sipoo, Helsinki, Espoo ja Nurmijärvi zwww.visitvantaa.fi V antaa on myös merkittävä ilmailukaupunki, Vantaalla on Suomen suurin ja merkittävin kansainvälinen lentoasema. Kaupungissa on myös ilmailumuseo. Vantaalla on teollisuutta, mutta myös luontoa – siellä on ihmisiä, mutta myös tilaa. Vantaa tunnetaan niin joesta kuin lukuisista hotelli-, kokous- ja kongressipaikoistaan. Vantaa tarjoaa monenlaisia kulttuuritapahtumia, taidetta, tiedettä ja tutkimusretkiä historiaan. Suosi- tuin nähtävyys on maineikas tiedekeskus Heureka, joka tarjoaa innostavia oppimiselämyksiä ja oival- tamisen iloa kaikenikäisille. Konserttitalo Marti- nuksessa voi nauttia niin iskelmän kuin klassisen ja jazzmusiikinkin konserteista. Perheiden suosima lomakohde on Flamingo, poh- joismaisen yksi suurimmista viihdekeskuksista isoine vesipuistoineen. 50 51 VANTAA Keimolanmäellä sijaitsee Marjukka Korhosen ja Markus Raivion valaistu tilataideteos Ombra. Se on entinen Keimolan moottoriradan valvontatorni, joka on kunnostettu instrumentiksi. Kuva: Vantaan kaupunki Vantaankoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoessa. Sillä on pituutta 240 metriä ja pudotuskorkeutta 5 metriä. Kuva: Vantaan kaupunki Kultuurihistoriallinen Vantaanjoen laakso Vantaalla riittää myös luontoa. Kaupungille nimen- sä antanut Vantaanjoki ja sen jokilaakso kylineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivuhaara, jonka varrella on kulttuuri- ja luontokohteita. Joen kosket ovat olleet tärkeitä myllypaikkoja. Vantaankoskella on kulttuurihistoriallisia kohteita kuten mylly, myl- lypato ja puusilta. Tiedekeskus Heureka Tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on mo- nipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovai- kutteisia näyttelyitä, sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekan planetaario on parhaillaan remontissa, ja se avautuu loppuvuodesta. Heureka jakaa oivaltamisen ilon noin 300 000 kävi- jän kanssa vuosittain ja kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Lisätiedot: heureka.fi Nähtävyyksiä Fazerin vierailukeskus Viihdekeskus Flamingo Flamingo Spa Suomen Ilmailumuseo Kauppakeskus Jumbo Vantaan kaupunginmuseo Vantaan taidemuseo Artsi Myyrmäen muraalit Kuusjärvi-Sipoonkorpi Helsingin pitäjän kirkonkylä Katso lisää: www.visitvantaa.fi Historiallinen Kuninkaantie Kuninkaantie oli Pohjolan tärkein matkailureitti, joka noudatteli vanhan postitien linjaa. Tätä keskiai- kaista reittiä kulkivat kruunun kuriirit lännestä itään ja idästä länteen viikinkien muinaista idäntietä seu- raten. Kuninkaiden sanansaattajat ja postinkantajat ratsastivat kiireisiä viestejään Tukholmasta Turkuun ja Pietariin. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Kunin- kaantie tulee Vantaalle Espoosta ja jatkuu Vantaalta Sipooseen. Vantaalla Kuninkaantie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa. Vantaan- koskella tie ylittää Vantaanjoen pitkin 1876 raken- nettua puusiltaa. 52 53 LOHJA LOHJA zasukkaita noin 46 000 zpinta-ala 1 109 km 2 , josta vettä 170,70 km 2 zkaksikielinen znaapurikuntia Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti zwww.lohja.fi Järven lumoa Lohjalla Lohjan keskusta sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Järvi tarjoaa monenlaisia virkistäytymismahdollisuuksia. Kuva: Lohjan kaupunki 700-vuotias Lohja tunnetaan kulttuuriperinnöstään, mutta myös järvistään. Lohjanjärvi on Etelä-Suomen suurin järvi. K irkkopitäjäksi vuonna 1323 perustettu Lohja on kasvanut kuntaliitoksissa. Lohjan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1997, Sammatti 2009, Karjalohja 2013 ja 1980-luvun alussa kuntaliitoksen toteuttanut Nummi-Pusula vuonna 2013. Lohjan kaupunkikeskusta sijaitsee Salpausselkään kuuluvan harjun juurella. Lohjan seudun luontoa pide- tään ainutlaatuisen rikkaana. Jalot lehtipuut, pähkinä- pensaat ja lehtokasvit viihtyvät alueen kalkkikallioilla. Salpausselällä kasvillisuus on pääosin karua hiekka- maiden kuivaa mäntykangasta. Lohjanjärven seudun savikoilla kasvillisuus on rehevämpää, ja laajat kuu- simetsät hallitsevat maisemaa. Lohjanjärven rannalla sijaitseva Karkalin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista pähkinäpensaslehdoistaan, valkovuokon ja keltavuokon muodostamista kukkameristään ja tam- mi-lehmusmetsistään. Eteläisen Suomen hienoimmat lehtoalueet saa aikaan kalkkipitoinen maa ja läheinen järvi, joiden ansiosta harvinaiset lehtokasvit viihtyvät. Lohjalla on myös Suomen tunnetuin luola, Torholan kalkkikiviluola. Se on Suomen suurin karstiluola, jollainen syntyy, kun hapan vesi liottaa kalkkikiven pois. Luola on 31 metriä pitkä ja alhaisimmillaan yhdeksän metrin syvyydessä. Maan alle kaivosmuseoon Tytyrin kaivosmuseo Lohjalla on ainutlaatuinen matkailukohde syvällä maan alla, 110 metrin syvyy- dessä. Sinne kuljetaan Kone-yhtiön valmistamalla Suomen nopeimmalla yleisön käytössä olevalla hen- kilöhissillä. Elämyskaivoksessa on kaivosmuseo, jonka pysyvä näyttely esittelee kaivostyön historiaa. Geologian tut- kimuskeskuksen näyttely esittelee Suomen kallioperää. Lisäksi elämyskaivoksessa järjestetään tapahtumia, vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä valoesityksiä. Osoite: Kuilukatu 42 Lisätietoja: www.tytyri.fi 54 55 LOHJA • Lähiruokaa • Palveluja • Herkkuja Kesäaukiolo aja t: Kahvila-ravintola: ma-to 5-21, pe 5-22, la 9-22, su 10-20 Meille on myös tullut bilispöytä ja dartz-taulu jota vuokraamme 10 ,-/h M-kauppa: ma-pe 9-20, la 9-21, su 10-18 Turuntie 917 , 09630 K oisjär vi kahvilaravintolahiidenpirtti@gmail.com 0449771 466 www.juhlatalokokki.com Pusulantie 1027, Ikkala Puh. 050 517 5414 Perhejuhlat & ryhmäruokailut tilauksesta. Maukkaat juhla- ja konserttibuffeet. Perhejuhlat: häät, syntymäpäivät, kastejuhlat, muistotilaisuudet. Ruokailut ryhmille tilauksesta. Pusulantie 1027, Ikkala Puh. 050 5175414 sirkkaliisaleino@gmail.com www.juhlatalokokki.com Vanhan talon arvokas tunnelma luo upeat puitteet juhliinne! *Perhejuhlat: häät, syntymäpäivät, kastejuhlat, muistotilaisuudet. *Ruokailut ryhmille Lohjan tori on kesäisin vilkas ostos- ja tapahtumapaikka. Kuva: Lohjan kaupunki Historiallinen harmaakivikirkko Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiai- kaisista kirkoista kolmanneksi suurin; vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suu- rempia. Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1382. 1500-luvun alkuun ajoitetut maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmis- tä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä. Kirkko kuuluu Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kult- tuuriympäristöihin. Kellotapulin alaosa on rakennettu kivestä samaan tyyliin kuin itse kirkko. Tämä kivinen osa on peräisin keskiajalta. Nykyinen kellotapuli on rakennettu saksalaisen rakennusmestari Johann Frie- drich Schultzin johdolla noin vuonna 1740. Vuosien 1510–1522 aikana kirkko koristeltiin maalauksin. Maa- laria tai maalausryhmää ei tunneta nimeltä, mutta tyyliseikkojen perusteella on päätelty, että ryhmän johtaja olisi ollut Keski-Ruotsissa vaikuttaneen Alber- tus Pictorin opissa. Pyhän Laurin kirkko on avoinna muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka päivä kesäaikaan 1.5.30.9. kello 9–16. Osoite: Kirkkokatu 1. Lisätiedot: www.lohjanseurakunta.fi Luontopolku Liessaaressa Lohjalla on helppo virkistäytyä Lohjanjärvessä ja sen rannoilla. Aurlahden alueella aivan ydinkeskustan vieressä on muun muassa uimaranta, rantalentiskenttä, leikkipaik- ka, kahvila, jäätelökioskeja, veneiden tankkauspiste ja ve- siurheiluvälineiden vuokrausta. Aurlahdesta voi vaikkapa kävellä Liessaareen, josta löytyy pieni uimaranta, luonto- polku, laavu sekä vanha louhos. Liessaaressa kulkevalla parin kilometrin pituisella reitillä perinteinen luontotietoa tarjoava luontopolku yhdistyy elämykselliseen, ulkoi- lijoiden hyvinvointia edistävään terveysluontopolkuun. Saareen johtaa ikoninen valkoinen silta. Liessaaren luontopolun lähtöpiste: Haikarinkatu 17. Arkkipiispan elämää Karkalinniemellä Lohjanjärven rannalla sijaitseva kotimuseo kertoo sanoin, kuvin ja esinein arkkipiispa Gustaf Johanssonin suvusta, perheestä ja elämäntyöstä sekä perheen kesänvietosta Karkalissa vuoteen 1955 saakka. Museo sijoittuu muutamaan huoneeseen yk- sityiskäytössä olevasta kesähuvilasta. Museossa voi vierailla vain ajanvarauksella 15.6.- 15.9.2024 välisenä aikana. Vierailuaika kello 12.0017.00. Varaa aika viimeistään kolme päivää ennen aiottua vierailua Lohjan matkailusta, tourist@lohja. fi tai 044 369 1309. Osoite: Karkalintie 960, Karjalohja. Tasokkaita taidenäyttelyitä Länsi-Uudenmaan Taiteilijaseura ylläpitää Galleria LUTS:ia, jossa järjestetään useita tasokkaita taide- näyttelyitä vuosittain. Taiteilijaseura ry:n pitämän gallerian yhteydessä toimii myös taidelainaamo. Osoite: Laurinkatu 48, 08100 Lohja Lisätiedot: taiteilijaseura.fi Lohjan historiaa museossa Vanhassa pappilassa idyllisellä puistoalueella toi- mii Lohjan museo. Museon päänäyttely ”Kotikau- punkimme Lohja” kertoo paikkakunnan historiasta. Päänäyttelyn lisäksi museossa pääsee tutustumaan vaihtuviin näyttelyihin, osallistumaan työpajoihin sekä vierailemaan museokaupassa ja -kahvilassa. Museo on avoinna ti, to ja pe klo 11-16, ke klo 11-18 ja la-su 12-16. Osoite: Rovastinkatu 1, 08100 Lohja Lisätiedot: www.lohja.fi 56 LOHJA Käsityöläiskauppa Tuulentupa Ihastuttavia käsityötuotteita, lankoja ja tarvikkeita… Laurinkatu 61, 08100 Lohja p. 019 326 404 Avoinna mape 1017, la 1015 Lohjan Seudun Käsityöläisyhdistys ry info@tuulentupa.fi www.tuulentupa.info facebook.com/Tuulentupa @tuulentupa_lohja Lohjansaaressa sijaitsee Paavolan luontopolku. Sen varrella on Suomen kauneimmaksi puuksi usein mainittu Paavolan tammi. Puu on 300-400 vuotta vanha ja se on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi. Kuva: Lohjan kaupunki Hyrsylän Mutkassa nautintoja kaikille aisteille Aikuisten satumaailma Hyrsylän Mutka tarjoaa elä- myksiä kaikille aisteille Saukkolassa. Esimerkiksi nukke- museossa on yli 500 antiikkinukkea alkaen 1700-luvulta, nukketaloja sekä upea ryijynäyttely. Pihapolun varrella on vanha höyryveturi Haapamäen museosta ja resiina Viipurista. Panssaritorjuntatykki ja Miina Äkkijyrkän Woima-Sonni. Pohjois-Karjalasta siirretyissä 1700-luvun aitoissa on talonpoikaisantiikkia ja vanhat käsityöt-näyt- tely. 1860-luvulla rakennetussa vanhassa hirsitalossa ihastuttaa antiikkinallet ja miesten leikkikalut kuten autot ja junat. Aira Samulinin perustama Hyrsylän Mutka on avoinna yksittäisille vierailijoille kesä-heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin sekä elokuussa sunnuntaisin. Ryhmät voivat varata oman vierailuajan. Lisätietoja: www.hyrsylanmutka.fi Osoite: Hyrsyläntie 185, Saukkola Maatalouden historiaa Ykköstien varrella (Valtatie 110) Helsingin ja Tu- run puolivälissä Lohjan Nummella sijaitsee Kovelan kartanon traktori- ja maatalouskonemuseo. Esillä on paljon vanhoja traktoreita ja muita maa- talouskoneita. Traktori- ja maatalouskonemuseo auki joka päivä ympäri vuoden kello 1018. Osoite: Kovelantie 130, Nummi. Lisätiedot: kovelantraktorimuseo.net Elias Lönnrotin jalanjäljillä Paikkarin torpassa Vierailu Kalevalan kokoaja Elias Lönnrotin syntymäkodissa on aikamatka suomalai- sen kirjallisuuden historiaan ja elämään 1800-luvun alun torpassa. Kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa 1802. Lönnrot asui torpassa vuoteen 1814 saakka, jolloin lähti kouluun Tammisaareen. Kamarista löytyy muun muassaElias Lönnrotin käyttämiä ja itse tekemiä esineitä, kuten käsikirjoitusteline ja kirjahylly. Avoinna kesällä 2024: 5.6.-11.8. Osoite: Torpantie 20, Sammatti. Paikkarin torpalta noin neljän kilometrin päässä sijaitsee Lam- mintalo, joka toimi Elias Lönnrotin vanhuudenkotina. Myös Lammintalo toimii museona. Ralo on kiehtova yhdistelmä vanhaa savupirttiä ja 1800-luvun säätyläis- kotia.
Jaa artikkeli
