HÄMEHÄME Kanta- ja Päijät-Kanta- ja Päijät- Matkailukesä 2025Matkailukesä 2025 OTA MUKAAN, OLE HYVÄ! SYSMÄSYSMÄN N PULINAPULINA Tervetuloa!Tervetuloa! Tarjolla hyvää ruokaa ja kylmää juomaa. Ohjelmassa upeita artisteja laidasta laitaan. Kaikkea kivaa koko kesän. Sup-lautailua ja kajakkimelontaa. Pulinan satamasta kaikki palvelut ”kivenheiton päässä.” Lähin terassi 20m, bensa-asema 100m, kauppa 450m jne. Katso aukioloajat www.sysmanpulina.fi Vellamontie 4, 19700 SysmäVellamontie 4, 19700 Sysmä Possentie 7, 13200 Hämeenlinna • puh. 020 1234 636 • vaakuna.hameenlinna@sokoshotels.fi Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti puh. 020 1234 655 • seurahuone.lahti@sokoshotels.fi Uudistettu Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna avataan elokuussa 2025 KATSO LISÄÄ! KATSO LISÄÄ! Avaa oviAvaa ovi historiasta uuden ajan historiasta uuden ajan hotelliseikkailuun!hotelliseikkailuun! Avaa ovi Hienojen hetkien hotelli Lahdessa ja kaikkea muuta kivaa! HELSINKI-TURKU-TAMPERE KESKIÖSSÄ! 4 5 KANTA-HÄME Maakunnan tunnukset zNimikkoeläin: Ilves zNimikkolintu: Kalasääski zNimikkokala: Lahna zNimikkokasvi: Sinivuokko zNimikkokivi: Kirjomaasälpä Kanta-Hämeessä juureva historia, elävä kulttuurimaisema sekä laaja tapahtumatarjonta Lopella sijaitseva Iso-Melkutin on kristallinkirkas järvi, jonka tunnetaan myös hienoista hiekkarannoistaan. Järvi on muun muassa kalastajien ja sukeltajien suosiossa. Kuva: Visit Häme Kanta-Hämeessä on lukuisia melontareittejä. Hauhon melontareitin pituus on noin 30 kilometriä. Reitillä on aavoja järvenselkiä ja mutkittelevia vuolteita, vedet ovat kirkkaita ja maisemat kauniita. Kuva: Visit Häme Linnavuoristaan tunnettu Kanta-Häme Kanta-Häme on maakunta eteläisen Suomen sydämessä, ja koko suomalaisuuden ytimessä. M aakunta sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Monelle matkailijalle kohteena ennestään tuntematon Hämeen maakunta kätkee sisäänsä jännittäviä elämyksiä, hauskoja tapahtumia ja yllättäviä löytöjä. Kanta-Hämeen maakunta käsittää suunnilleen Hä- meen historiallisen maakunnan lounaisosan. Maa- kunnassa asuu noin 170 000 ihmistä. Väestötiheys maakunnassa on 32,82 asukasta neliökilometrillä. Kanta-Hämeessä on yhteensä 11 kuntaa ja kau- punkia. Ne ovat: Forssa, Hausjärvi, Humppila, Hä- meenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Nykyisten 11 kunnan lisäksi Kan- ta-Hämeen maakunnan alueella on ollut yhdeksän kuntaa, jotka ovat kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan liittyneet Hämeenlinnan maalaiskunta, Hauho, Kal- vola, Renko, Lammi ja Tuulos. Koijärvi on liitettiin pääosin Forssaan, ja pieni osa Urjalaan. Vanajan kunta jaettiin 1960-luvulla Hämeenlinnan, Janakkalan, Ren- gon ja Hattulan kesken. Tyrväntö on pääosin liitetty Hattulaan, ja pieni osa Valkeakoskeen. Häme on ollut yhtäjaksoisesti asuttuna kivikaudelta lähtien ja se on historiallisesti hyvin merkittävä maakunta. Hämeeseen kuuluivat nykyiset Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueet, valtaosa nykyisestä Keski-Suomesta, eteläosat nykyisestä Pirkanmaasta, läntisin osa Pohjois-Savosta, lounaisin osa Etelä-Savosta sekä Varsinais-Suomen Somero. Eräiden lähtien mukaan myös Satakunta ja Uusimaa ovat aikoinaan kuuluneet Hämeeseen. Hämä- läisten vaikutuspiiri oli keskiajalla laaja. Hämäläiset metsästivät Satakunnassa ja Keski-Suomessa asti. Häme tunnetaan muun muassa linnavuoristaan. Lin- navuori tarkoittaa korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettua muinaista puolustus- varustusta, mäkilinnaa. Suomessa linnavuoria käy- tettiin rautakaudella, varsinkin ristiretkiajalla (noin 1050–1150/1300 jaa.), ja keskiajallakin turvapaikkoi- na. Myös pronssikautisista linnavuorista on muutamia viitteitä. Linnavuoret tunnistaa parhaiten kivisistä valleista, jotka ovat ilmeisesti toimineet puisten rin- tavarustusten perustuksina. Hämeenlinnan seudulla on useita linnavuoria. Tenholan vuori, Aulangonvuori, Mantereenlinna, Hakoinen ja Hakovuori muodostavat Vanajaveden vesistöä seurailevan linnavuoriketjun. Ja tietysti Hämeessä on myös linna, Hämeen linna. 6KUNTA Vanajavesi suurin järvi Kanta-Häme on yksi maamme alueellisesti pienim- mistä maakunnista. Se on sijalla 17 kaikkiaan 20 maa- kunnan joukossa. Kanta-Hämeen pinta-ala on 5 707,63 neliökilometriä. Maakunnassa on järviä, jokia ja lampia kaikkiaan 508,48 neliökilometriä. Kanta-Häme kuu- luu lähes kokonaan Kokemäenjoen vestistöön. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Maakunnan lounaisosasta Tam- melan ja Forssan alueilta saa alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhä- järvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Kaksi kansallispuistoa Kanta-Hämeessä sijaitsee kaksi kansallispuistoa. Ne ovat Tammelassa sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Torronsuon kansallispuisto on noin 30 neliömetrin kokoinen. Se perustettiin Tammelan Torronsuolle vuonna 1990. Torronsuo on arvokas alue lintu- ja hyönteislajistoltaan. Suon alueella pesii satakunta lin- tulajia. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä on lajeja, jotka tyypillisesti viihtyvät pohjoisemmilla alueilla, eikä niitä juuri tavata muualla eteläisessä Suomessa. Myös suon kasvilajisto on monipuolinen. Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelassa lähellä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntarajoja. Vuon- na 1956 perustetun kansallispuiston pinta-ala on noin 21 neliökilometriä. Liesjärven kansallispuistoon mahtuu pienestä koostaan huolimatta suuri määrä luontoa. Kan- sallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys on matala ja hiekkarantainen Kyynäränharju. Tämä noin kilometrin mittainen kapea kannas erottaa Kyynärä- ja Liesjärven toisistaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa vain parin metrin matkalta, jonka retkeilijä voi ylittää siltaa pitkin. Perinneruoat zRengon talkkuna zLäskisoosi zPernalimppu zLammin sahti zPitkä piimä zRäätikkäloora Vanajaveden laaksokansallismaisema Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaise- mista. Se on ympäristöministeriön määrittelyn mukaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vanajaveden laakso sijaitsee Hämeenlinnan tuntumassa. Laakson tunnetuin alue on Aulanko, sen näkötornista avautuu huikea näköala Vanajaveden laaksoon. Useita erikoismuseoita Kanta-Häme tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa historiasta nykypäivään. Hämeenlinnassa 1200- lu- vun loppupuolella rakennettu Hämeen linna tarjoaa matkan pitkälle Suomen historiaan. Linnan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Van- kilamuseo ja sotahistoriallinen erikoismuseo Museo Militaria. Sotahistoriaan pääsee tutustumaan Parolan pans- sarimuseossa ja Lopen Marskin majassa. Metsäs- tyksen historiasta kerrotaan Riihimäellä Suomen Metsästysmuseossa. Riihimäellä pääsee tutustumaan myös suomalaisen lasinvalmistuksen historiaan La- simuseossa. Hämeenlinnassa voi kulkea myös sävel- täjä Jean Sibeliuksen jalanjäljissä, kaupungissa on suomalaisen suursäveltäjän synnyinkoti. Jokioisten museorautatiellä on mahdollisuus päästä vanhan höyryveturin kyytiin. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen ”helmeksi”. Puistossa on muun muassa kirkasvetinen Suujärvi uimarantoineen, harjupolut sekä Kaukolanharjun huipulla kohoava vanha puinen näkötorni maisemineen, jotka kultakauden taiteilija Albert Edelfeltkin ikuisti tauluunsa. Kuva: Visit Häme on perinteikäs harrastajateatteri, jonka laadukkaaseen ohjelmistoon kuuluu sekä klassikoita että kantaesityksiä. Kuluvana vuonna teatteri tarjoaa kunnianhimoisen yhdistelmän ajankohtaisuutta, nuorekkuutta ja kotimaisuutta. Syyskauden 2025 päänäytelmä on Emmi Itärannan romaaniin pohjautuva Veden muisti, jonka ohjaa Toni Enholm. Näytelmä kysyy, miten maapallo kestää nykyihmisen tavan elää, ja näyttää, miten ahtaalle ihmiset joutuvat, jollei vallitsevaa megatrendiä saada käännettyä. Näytelmän päähenkilö Noria ei onneksi suostu luopumaan toivosta. Kellarinäyttämö Pikku Spotissa puolestaan kantaesityksensä saa Marja Vuoren ohjaama Salomen valinta, jonka nimihenkilö pyörittää huolien osto- ja myyntiliikettä. FORSSAN TEATTERI Käsikirjoitus: Emmi Itäranta, Tommi Kainulainen Ohjaus: Toni Enholm ENSI-ILTA 11.10.2025 Ensi-ilta 20.9.2025 Liput ja lippuvaraukset www.forssanteatteri.fi Tervetuloa teatteriin! 8 9 FORSSA 10 11 YPÄJÄ Hevosistaan tunnettu Ypäjä Ypäjä on ehdottomasti Suomen tunnetuin hevospitäjä. Kauniissa Loimijoen jokimaisemissa on kirmannut ja laiduntanut hevosia jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta löytyy Ypäjältä paljon muutakin nähtävää ja koettavaa! Nähtävää, koettavaa ja aktiviteetteja: Pertunmäen liikuntapuisto, Urheilutie 5 Pumptrack-rata Trampoliinipuisto Ulkokuntosali Beach volley-kenttä Kuntorata Frisbegolf-rata Kuntoportaat Loimijoki Golf Ypäjän kirkko, Rautarinne, Jokitie 5 Jaakkolantie 190 Perttulantie 6 Hevosistaan tunnettu Ypäjä Ypäjä on ehdottomasti Suomen tunnetuin hevospitäjä. Kauniissa Loimijoen jokimaisemissa on kirmannut ja laiduntanut hevosia jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta löytyy Ypäjältä paljon muutakin nähtävää ja koettavaa! Nähtävää, koettavaa ja aktiviteetteja: Pertunmäen liikuntapuisto, Urheilutie 5 Pumptrack-rata Trampoliinipuisto Ulkokuntosali Beach volley-kenttä Kuntorata Frisbegolf-rata Kuntoportaat Loimijoki Golf Ypäjän kirkko, Rautarinne, Jokitie 5 Jaakkolantie 190 Perttulantie 6 Noin 2300 asukkaan Ypäjä sijaitsee Kanta-Hämeessä reilun tunnin matkan päässä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Ypäjällä moni elinkeino liittyy hevosiin ja siellä sijaitsee myös arvostettu Hevosopisto. Hevosopisto järjestää hevosalan ammatillisen koulutuksen lisäksi mm. kilpailuja ja tapahtumia, majoitus- ja ravintolapalveluita, valmennusta, kokous- ja elämyspalveluita sekä ratsastuskoulua. Toki Ypäjä on paljon muutakin kuin hevosiakauniissa, pienessä maaseutupitäjässä ja sen rauhallisissa maisemissa on helppo viihtyä. Menevämpää aktiviteettia tarjoaa esimerkiksi Loimijoki Golf 18-reikäisellä kentällä ja uudella 9-reikäisellä golf & frisbeegolfkentällä sekä kunnan liikuntapalveluiden aktiviteetit: ulkoilureitit, kuntoportaat, frisbeegolfrata, trampoliinipuisto, ulkokuntosali, rantalentopallokenttä sekä vauhdikas pumptrack-rata, jonka kumpareilla voi viilettää esimerkiksi skeitillä, skuutilla tai pyörällä. Kesän 2025 kulttuurin vetonaulana toimii Ypäjän musiikkiteatteri Nunnia ja konnia -esityksellään. Idyllinen Ypäjä viehättää matkailijoita ja vieraiden palveluista huolehtivat pienet ja tunnelmalliset maatilamajoituspaikat ja keskustan ravintolat. 12 13 Tule Lopelle viettämään vapaa-aikaa tai va ikka asumaan! Nautiskele rauhallisesta vaelluksesta tai polkaise pyöräreitille. Ulkoilureittien varrella voit pulahtaa uimaan ja pitää evästauon laavulla. Kulttuuritapahtumat, ohjelmalliset Kesätorit ja kylätapahtumat kokoavat loppilaiset ja lomailijat viettämään yhteistä aikaa. Unelmoitko asumisesta yhteisöllisessä ja rauhallisessa ympäristössä? Marjarinteen omakotialue Lopella tarjoaa juuri senidyllisen asuinpaikan, jossa naapuri tuntee naapurin. Asuminen lähellä Launosten kylän palveluita sekä marja- ja ulkoilumaastoja tarjoaa elämänlaatua, josta monet vain haaveilevat. Ja kun kaipaat kaupungin palveluita, Riihimäki on vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Tee onnellinen Loppiratkaisu. Valitse Loppikotimatkan päässä. 5.6. – 7.8. klo 17-20 Kesä iset iltatorit 30.7. klo 20 Syrjä Soikonsertti 23.8. klo 18 Viides Rautalankavääntö Järventaustan Syrjässä (Kallaksentie 77). Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, Petri Kaskela, viulu, Jiri Parviainen, kontrabasso ja Timo Koskinen, piano. Oopperan. operetin ja kevyen musiikin säveliä. Pääsymaksu 35 € (sis. tarjoilun). Musiikkia ja kivaa ohjelmaa sekä kesäistä ostettavaa koko perheelle torstaisin Lopen t orilla (Kauppatie). Ravintola Wanhassa Seuralassa (Jurvantie 1). Jo viidettä kertaa järjestettävä rautalankamusiikkiin erikoistunut tapahtuma kerää rautalanka- ja beatsmusiikin parhaimmistoa meiltä ja maailmalta. Pekka Tiilikainen & Beatmakers, The Hikers, The Lights sekä Midnight (Swe). Pääsymaksu 25 €. Lue lisää loppi.fi LOPPI LOPPI zasukkaita noin 7 700 zpinta-ala 656 km 2 , josta vettä 57 km 2 znaapurikuntia Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti zwww.loppi.fi Luonnostaan paras Loppi Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki L uonnostaan paras Loppi sijaitsee eteläisessä Kan- ta-Hämeessä, vain alle tunnin matkan päässä pääkau- punkiseudusta. Lopella voit liikkua maalla, vedessä ja ilmassa, sillä meiltä löytyy upeiden luontokohteiden lisäksi yksi Suomen pisimmistä enduroradoista, Poh- jois-Euroopan johtava Räyskälän harrasteilmailukeskus sekä sukeltajien suosima kirkasvetinen Melkutin. Ei Lappi, mutta lähellä. Tee onnellinen Loppiratkaisu ja tule meille viettä- mään vapaa-aikaa tai elämään vähän parempaa arkea kotimatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Jylhä ja monimuotoinen Komion luonnonsuojelualue Komion luonnonsuojelualueella kulkija voi samoilla jääkauden jälkiä pitkin ja tutustua hämäläisen harju- luonnon erityispiirteisiin. Monimuotoinen luonto, hyvä polkuverkosto ja vaihteleva maasto tarjoavat hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja luonnon tarkkailuun. Kävellen retkeä voi laajentaa pidemmäksi jatkamalla matkaa ympäristössäkin kiemurteleville Poronpolun merkityille ulkoilureiteille, jotka ovat osa yli 250 km:n mittaista Hämeen Ilvesreittiä. Komiolta löytyy • Erämainen Luutalammi • Jylhät harjujaksot • Komionvuoren Lopen uupunut • Monipuoliset luontopolut: esteetön Samo (1 km), Luutaharjun Samo (6,5 km) ja Pikku-Samo (3,5 km) Tule Lopelle viettämään vapaa-aikaa tai va ikka asumaan! Nautiskele rauhallisesta vaelluksesta tai polkaise pyöräreitille. Ulkoilureittien varrella voit pulahtaa uimaan ja pitää evästauon laavulla. Kulttuuritapahtumat, ohjelmalliset Kesätorit ja kylätapahtumat kokoavat loppilaiset ja lomailijat viettämään yhteistä aikaa. Unelmoitko asumisesta yhteisöllisessä ja rauhallisessa ympäristössä? Marjarinteen omakotialue Lopella tarjoaa juuri senidyllisen asuinpaikan, jossa naapuri tuntee naapurin. Asuminen lähellä Launosten kylän palveluita sekä marja- ja ulkoilumaastoja tarjoaa elämänlaatua, josta monet vain haaveilevat. Ja kun kaipaat kaupungin palveluita, Riihimäki on vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Tee onnellinen Loppiratkaisu. Valitse Loppikotimatkan päässä. 5.6. – 7.8. klo 17-20 Kesäiset iltatorit 30.7. klo 20 Syrjä Soikonsertti 23.8. klo 18 Viides Rautalankavääntö Järventaustan Syrjässä (Kallaksentie 77). Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, Petri Kaskela, viulu, Jiri Parviainen, kontrabasso ja Timo Koskinen, piano. Oopperan. operetin ja kevyen musiikin säveliä. Pääsymaksu 35 € (sis. tarjo ilun). Musiikkia ja kivaa ohjelmaa sekä kesäistä ostettavaa koko perheelle torstaisin Lopen torilla (Kauppatie). Ravintola Wanhassa Seuralassa (Jurvantie 1). Jo viidettä kertaa järjestettävä rautalankamusiikkiin erikoistunut tapahtuma kerää rautalanka- ja beatsmusiikin parhaimmistoa meiltä ja maailmalta. Pekka Tiilikainen & Beatmakers, The Hikers, The Lights sekä Midnight (Swe). Pääsymaksu 25 €. Lue lisää loppi.fi Tule Lopelle viettämään vapaa-aikaa tai va ikka asumaan! Nautiskele rauhallisesta vaelluksesta tai polkaise pyöräreitille. Ulkoilureittien varrella voit pulahtaa uimaan ja pitää evästauon laavulla. Kulttuuritapahtumat, ohjelmalliset Kesätorit ja kylätapahtumat kokoavat loppilaiset ja lomailijat viettämään yhteistä aikaa. Unelmoitko asumisesta yhteisöllisessä ja rauhallisessa ympäristössä? Marjarinteen omakotialue Lopella tarjoaa juuri senidyllisen asuinpaikan, jossa naapuri tuntee naapurin. Asuminen lähellä Launosten kylän palveluita sekä marja- ja ulkoilumaastoja tarjoaa elämänlaatua, josta monet vain haaveilevat. Ja kun kaipaat kaupungin palveluita, Riihimäki on vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Tee onnellinen Loppiratkaisu. Valitse Loppikotimatkan päässä. 5.6. – 7.8. klo 17-20 Kesäiset iltatorit 30.7. klo 20 Syrjä Soikonsertti 23.8. klo 18 Viides Rautalankavääntö Järventaustan Syrjässä (Kallaksentie 77). Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, Petri Kaskela, viulu, Jiri Parviainen, kontrabasso ja Timo Koskinen, piano. Oopperan. operetin ja kevyen musiikin säveliä. Pääsymaksu 35 € (sis. tarjoilun). Musiikkia ja kivaa ohjelmaa sekä kesäistä ostettavaa koko pe rheelle torstaisin Lopen torilla (Kauppatie). Ravintola Wanhassa Seuralassa (Jurvantie 1). Jo viidettä kertaa järjestettävä rautalankamusiikkiin erikoistunut tapahtuma kerää rautalanka- ja beatsmusiikin parhaimmistoa meiltä ja maailmalta. Pekka Tiilikainen & Beatmakers, The Hikers, The Lights sekä Midnight (Swe). Pääsymaksu 25 €. Lue lisää loppi.fi Tule Lopelle viettämään vapaa-aikaa tai va ikka asumaan! Nautiskele rauhallisesta vaelluksesta tai polkaise pyöräreitille. Ulkoilureittien varrella voit pulahtaa uimaan ja pitää evästauon laavulla. Kulttuuritapahtumat, ohjelmalliset Kesätorit ja kylätapahtumat kokoavat loppilaiset ja lomailijat viettämään yhteistä aikaa. Unelmoitko asumisesta yhteisöllisessä ja rauhallisessa ympäristössä? Marjarinteen omakotialue Lopella tarjoaa juuri senidyllisen asuinpaikan, jossa naapuri tuntee naapurin. Asuminen lähellä Launosten kylän palveluita sekä marja- ja ulkoilumaastoja tarjoaa elämänlaatua, josta monet vain haaveilevat. Ja kun kaipaat kaupungin palveluita, Riihimäki on vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Tee onnellinen Loppiratkaisu. Valitse Loppikotimatkan päässä. 5.6. – 7.8. klo 17-20 Kesäiset iltatorit 30.7. klo 20 Syrjä Soikonsertti 23.8. klo 18 Viides Rautalankavääntö Järventaustan Syrjässä (Kallaksentie 77). Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, Petri Kaskela, viulu, Jiri Parviainen, kontrabasso ja Timo Koskinen, piano. Oopperan. operetin ja kevyen musiikin säveliä. Pääsymaksu 35 € (sis. tarjoilun). Musiikkia ja kivaa ohjelmaa sekä kesäistä ostettavaa koko per heelle torstaisin Lopen torilla (Kauppatie). Ravintola Wanhassa Seuralassa (Jurvantie 1). Jo viidettä kertaa järjestettävä rautalankamusiikkiin erikoistunut tapahtuma kerää rautalanka- ja beatsmusiikin parhaimmistoa meiltä ja maailmalta. Pekka Tiilikainen & Beatmakers, The Hikers, The Lights sekä Midnight (Swe). Pääsymaksu 25 €. Lue lisää loppi.fi 14 LOPPI Ilmaan Räyskälässä Lopen Räyskälässä sijaitsee vilkas purjelentokenttä. Kesän aikana Räyskälässä järjestetään muun muassa tutustumislentoja, jolloin kenellä tahansa on mahdol- lisuus nauttia lentämisestä. Räyskälässä järjestetään myös purjelentokoulutusta. Touko-elokuussa, jokaisen kuukauden 1. lauantaina, järjestetään kenttäkierroksia. Näillä maksuttomilla, opastetuilla kierroksilla pääsee näkemään, mitä tapah- tuu Pohjoismaiden vilkkaimman harrasteilmailukes- kuksen kulissien takana normaalina toimintapäivänä. Räyskälässä järjestetään kesän ja syksyn aikana lisäksi erilaisia tapahtumia. Osoite: Räyskäläntie 311, Räyskälä Marskin maja Marskin Maja on suomalaisten sotilaiden ylipääl- likölleen Suomen marsalkka C.G.Mannerheimille jatkosodan aikana rakentama ja lahjaksi antama met- sästysmaja marsalkan täyttäessä 75 vuotta vuonna 1942. Maja rakennettiin Suomen valtakunnanrajan itäpuolelle. Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 se siirrettiin purettuna Suomen puolelle ja pystytettiin seuraavana vuonna uudelleen Lopelle Punelian järven rannalle. Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, Marsin Räyskälän Ilmailukeskus Lopella Purjelennon esittelylentoja 17.8. Ilmailupäivä, DC3 mukana! Poronpolku-tapahtuma Kentän kiertokävelyt Purjelentokurssit ja -kilpailut Suviseurat kesäkuussa! KUVA: LOPEN KUNTA Majoitu motellissa WWW.RAYSKALA.FI – RÄYSKÄLÄNTIE 311 Retkeily- ja pyöräreitit Kahvila-ravintola Huhkajalampi Ravintola Huhkajalampi maja, toimii Lopella museona ja ravintolana. Alueella sijaitsee 75 paikkainen tilausravintola, 70 paikkainen Punelia-sali ja Marskin tilaussauna. Kesäisin kesära- vintola palvelee matkailijoita ja ruokailijoita. Yksittäisille matkailijoille museo on avoinna 1.6.15.8. tisu (ei juhannusaattona) kello 11-17. Au- kioloaikana on opas paikalla. Yli 10 hengen ryhmil- le suosittellaan opastusajan varaamista etukäteen. Osoite: Marskintie 216, Loppi Lopella voi mennä vesille vaikkapa SUP-laudoilla. Jalolautta vuokraa SUP-lautoja pääsääntöisesti Jalo- lautan asiakkaille ja tilausryhmille. Lisäksi Jalolautta järjestää kesällä muutamia avoimia retkiä, niistä ilmoitetaan erikseen JaloSUP fb-sivustolla. Kuva: Visit Häme 15 HAUSJÄRVI Maalaistunnelmaa Hausjärvellä Paikallisuutta, historiaa, maalaismaisemia ja puhdasta luontoa. Hausjärvi on lähellä kaupunkeja, mutta luonnon rauhassa. Neljän junaseisakkeen Hausjärvellä kulkeminen on mutkatonta. Kulttuurikokemuksia Hausjärvellä Hausjärvellä sijaitsee Hämeen ainoa puinen ris – tikirkko, joka on valmistunut vuonna 1788. Kirkon vieressä toimii Kanta-Hämeen vanhin kotiseutumuseo Hausjärven kotiseutumuseo. Tien toiselta puolen löydät Kotiseututalo Koskelan, jossa voit kesäsun- nuntaisin nauttia pullakahvit ja tutustua näyttelyihin. Osoite: Alitie 11, Hausjärvi Tapahtumien näyttämö Mommilan Kyläpuoti on keidas keskellä maalaismaisemaa. Kyläpuodilla nos- talgiannälkäisiä hemmotellaan kahvilapalveluilla ja useilla museoilla. Pihapiirissä on myös vanhan tavaran myymälä. Lisätietoja ja Kyläpuodin monet tapahtumat: www.kaikkeavanhaa.fi Osoite: Korde- linintie 64, Hietoinen Turkhaudan luonnonhelmassa sijaitsevassa Miinan Montussa nautitaan konserteista ja kesäteatterista. Kesän 2025 ohjelmistossa Taivaan tulet – Hallanvaa- ra. Lisätietoja ja näytösajat: www.miinanmonttu.com Osoite: Turkhaudantie 2, Hausjärvi Kolmilammin tanssilavalla Ryttylässä tanssitaan kesäsunnuntaisin. Paikka on viihtyisä, kolmen lam- men ympäröimä tanssilava, jonka kahvio on tunnettu laadukkaasta ja monipuolisesta kakkutarjonnastaan. Osoite: Kolmilammintie 267, Ryttylä Oitin Kukkakahvilassa voit rauhoittua kupposen äärellä, poimia niittykukkia ja tutustua pieneen mu- seoon. Osoite: Oikotie 80, Oitti. Kantatie 54 toisel- ta puolelta löydät Niklandian vuokramökit, saunat, kesäterassin sekä monipuoliset aktiviteetit. Osoite: Honkarannantie 92, Oitti. Luontoelämyksiä Hausjärvellä Ryttylässä sijaitseva Ykslammin alue on liikkujan unelmapaikka! Kesällä ja talvella lammella viihty- vät uimarit. Viereiseltä Kakslammin luonnonsuoje – lualueelta löytyy luontopolku ja frisbeegolfrata sekä ulkoliikuntalaitteita ja kuntoportaat. Valkjärven uimarannalla on matala hiekkapohja ja laitureilla rajattu lasten uimapaikka. Puujoen uima- ranta sopii myös lapsille. Molemmissa uimapaikoissa on pukukopit, puuceet sekä laavu. Oitista löydät es- teettömän Kirsikkapuiston reitin, jossa kirsikankukat kukkivat kauniisti keväisin. Poimi kauniit niittykukat mukaasi Oitin Kukkakahvilasta. Kuva: Mikaela Moore HAUSJÄRVI zasukkaita noin 7 900 zpinta-ala 399,83 km 2 , josta vettä 9,35 km 2 znaapurikuntia Hyvinkää, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna, Hollola, Kärkölä ja Mäntsälä zwww.hausjarvi.fi KAUPPILAN PERINNETILA Kauppilantie 8, Humppila Kauppilan perinnetilan talonpoikaismiljöössä aistii tuulahduksen menneestä. Tila toimii museona ja juhlien pitopaikkana. TALVISEN TYÖLÄISMÖKKI Asematie 6, Humppila Talvinen on vuosisadanvaihteen työläiskoti, jossa kunnan halonhakkaajana työskennellyt Kalle Talvinen asui. HUMPPILA DISCGOLFPARK Maurinpolku 6, Humppila Humppilan uusi ja vaativa frisbeegolf-rata sijaitsee K irkkoharjulla aivan keskustan tuntumassa. Kiekkoja lainattavissa kirjastolta. HUMPPILAN KIRKKO Koivistontie 15, Humppila Humppilan 100-vuotiaskirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema kivikirkko, jonka sisarkirkko sijaitsee Terijoella. Kirkko on vihitty käyttöön 1922. Tervetuloa H umppilan R ivie r a HUMPPILAN RIVIERA Iisakinkuja 3, Humppila Hiekkaranta, lasten allas, beach volley kenttä, hyppytelineet sekä pukusuojat ja wc:t: Näistä on Humppilan Riviera tehty. K a u p pilan perinnet i l a H u m p p il a n D is c g olfpark Talvis e n t y ö l ä i s m ö k k i H u m p p il a n k i r k k o HELSINKI 135 T U R K U 8 8 TAMPERE 84 PORI 110 Humppilaan! KESKELLÄ LOUNAIS-HÄMETTÄ Kauneinta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Lounais-Hämeessä perustettu vuonna 1874 kunnan pinta-ala on 148,24 km2, josta vettä 0,63 km2 asukasluku noin 2166 kunnan vaakunassa on kuva katoksessa roikkuvasta ruokakellosta HUMPPILA Houkuttelela HUMPPILA Ykkösvalinta matkasi varrella. Humppila on pieni, rauhallinen ja idyllinen kunta keskellä kauneinta Lounais-Hämettä. Meiltä on hyvät liikenneyhteydet niin Turkuun, Tampereelle, Poriin kuin Helsinkiin. Meillä on yhteisöllisyyttä, kodikas koulu, jonka opetusryhmien kokoa voi vain kadehtia. Meillä on uimapaikka keskellä kylää, metsiä vaellettavaksi, peltoja viljeltäväksi, tontteja rakennettavaksi, isoja pihoja kirmattavaksi, uusi päiväkoti ja vieläpä urheilu- ja pesäpallokenttäkin. Suomen paras kenkäkauppa. www.humppila.fi HELSINKI 135 TURKU 88 TAMPERE 84 PORI 110 Forssa 21 Jokioinen 17 Ypäjä 20 Tammela 28 Loimaa 25 Hämeenlinna 72 Riihimäki 85 Lahti 150 KAUPPILAN PERINNETILA Kauppilantie 8, Humppila Kauppilan perinnetilan talonpoikaismiljöössä aistii tuulahduksen menneestä. Tila toimii museona ja juhlien pitopaikkana. TALVISEN TYÖLÄISMÖKKI Asematie 6, Humppila Talvinen on vuosisadanvaihteen työläiskoti, jossa kunnan halonhakkaajana työskennellyt Kalle Talvinen asui. HUMPPILA DISCGOLFPARK Maurinpolku 6, Humppila Humppilan uusi ja vaativa frisbeegolf-rata sijaitsee K irkkoharjulla aivan keskustan tuntumassa. Kiekkoja lainattavissa kirjastolta. HUMPPILAN KIRKKO Koivistontie 15, Humppila Humppilan 100-vuotiaskirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema kivikirkko, jonka sisarkirkko sijaitsee Terijoella. Kirkko on vihitty käyttöön 1922. Tervetuloa H umppilan R ivie r a HUMPPILAN RIVIERA Iisakinkuja 3, Humppila Hiekkaranta, lasten allas, beach volley kenttä, hyppytelineet sekä pukusuojat ja wc:t: Näistä on Humppilan Riviera tehty. K a u p pilan perinnet i l a H u m p p il a n D is c g olfpark Talvis e n t y ö l ä i s m ö k k i H u m p p il a n k i r k k o HELSINKI 135 T U R K U 8 8 TAMPERE 84 PORI 110 Humppilaan! 18 19 RIIHIMÄKI RIIHIMÄKI zasukkaita noin 28 300 zpinta-ala 121 km 2 , josta vettä 4,54 km 2 znaapurikuntia Hyvinkää, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi zwww.riihimaki.fi Lasikaupunki Riihimäki Suomen Metsästysmuseo kertoo suomalaisen metsästyksen tarinan kivikaudelta nykypäivään. Kuva: Visit Häme Riihimäen lasimuseossa pääsee tutustumaan suomalaisen lasinteon historiaan. Kuva: Visit Häme Riihimäki tunnetaan vahvoista lasiperinteistään. R iihimäen identiteettiä ovat rakentaneet erityisesti rautatie, varuskunta ja lasiteollisuus. Riihimäki sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varus- kuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Kaupun- ki on erityisen tunnettu lasista ja lasinpuhalluksesta. Riihimäki tarjoaa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia moneen makuun ja kulttuurin ystävälle seutu on var- sinainen herkkupala. Tarjolla on musiikkia, taidetta, teatteria, korkeatasoisia museoita ja kulttuurihisto- riallisia nähtävyyksiä. Noin 30 000 asukkaan kaupungissa sijaitsee useita museoita, joista kansainvälisesti tunnetuin on Suo- men lasimuseo. Lasin historiaa Lasimuseo kertoo mielenkiintoisesti lasin valmis- tamisesta. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta vanhaan historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen. Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi lasimuseo esitte- lee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa. Suomen lasimuseo sijaitsee lähellä vanhaa Riihimäen lasitehdasta (1910-1990). Myös itse museorakennus on ollut tehtaan omistuksessa, viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomona. Osoite: Tehtaankatu 23. Lisätiedot: suomenlasimuseo.fi Metsästyksen tarina Suomen Metsästysmuseo vie vieraan mielenkiin- toiselle matkalle suomalaisen metsästyskulttuurin his- toriaan. Näyttelyt tarjoavat monipuolisen katsauksen suomalaisen metsästyksen kymmentuhatvuotiseen historiaan elinkeinosta harrastukseksi. Näyttelyissä voi tutustua muun muassa metsäpeuran ajopyyntiin, merilinnustukseen ja hylkeenpyyntiin. Esillä on eri- laisia pyyntivälineitä ja -tapoja kivikaudelta nykypäi- vään. Myös karhuun ja muihin riistaeläimiin liittyvät uskomukset ja metsästysonnea tuovat taikaesineet esitellään . Osoite: Tehtaankatu 23 A. Lisätiedot: metsastusmuseo.fi Museokeskus Riemu Riihimäen museokeskus Riemussa toimii saman katon alla kaksi museota, Riihimäen taidemuseo ja Riihimäen kaupunginmuseo. Helene Schjerfbeckin (1862–1946) teoksille omistetussa huoneessa, He- lenen Salongissa, on esillä Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan kuuluvia Schjerfbeck-teoksia. Museossa kerrotaan myös kiinnostavan esineistön avulla arkipäivän elämästä muinaisessa Egyptissä. Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Antrea – Vuoksen rannoilta Riihimäelle esittelee Karjalan Antrean pitäjän evakkojen historiaa ja esineistöä. Osoite: Temppelikatu 8. Lisätiedot: riemumuseot.fi 20 21 HÄMEENLINNA HÄMEENLINNA zasukkaita noin 68 000 zpinta-ala 2 031 km 2 , josta vettä 246 km 2 znaapurikuntia Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski zwww.hameenlinna.fi Hämeenlinnalinnakaupunki Etelä- Suomen sydämessä Mantereen linnavuori on Hämeenlinnassa sijaitseva muinaislinna. Mantereenlinna kohoaa Katumajärven rannalta yli 50 metrin korkeuteen järven pinnasta. Kuva: Visit Häme Kanta-Hämeen suurin kaupunki Hämeenlinna tarjoaa kesävieraille historiaa ja elävää nykypäivää. Keskeisellä paikalla Etelä-Suomen sydämessä sijaitsevassa kaupungissa on tarjolla historian lisäksi kulttuuria ja luontoa. H ämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakau- punki, Pietari Brahe perusti kaupungin vuonna 1639. Nyt Suomen väestöllisessä keskipisteessä, tunnin päässä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta sijaitsevassa kaupungissa on kuntaliitosten jälkeen lähes 68 000 asukasta. Matkailijan on helppo tulla Hämeenlinnaan, moottoritietä pitkin pääsee linja-au- tolla tai omalla autolla suoraan kaupungin keskustaan. Myös junan kyydissä pääsee aivan Hämeenlinnan keskustan kupeeseen. Hämeenlinnan läpi pohjois-ete- läsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. Hämeenlinnan ja Tampereen välillä on kesäisin säännöllistä laivaliikennettä. Keskiaikainen linna, Vankilamuseo ja Museo Militaria Hämeenlinna on rakentunut keskiaikaisen linnan ympärille. Se sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Vanajaveden rannalla aivan ydinkeskustan kupees- sa. Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, jo- hon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puis- tovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Lin- nan alueella on myös Vankilamuseo, joka on Suomen suurin sekä Euroopan lajin, ja sotahistoriaa esittelevä erikoismuseo Museo Militaria. Vuoteen 1993 asti Hä- meenlinnan lääninvankilana toiminut Vankila kertoo vankeinhoidon ja vankilaelämän historiasta. Museo Militaria tarjoaa laajan kattauksen Suomen sotahistoriaan esitellen sotakalustoa, tykistö-, pionee- ri- ja viestiaselajien kehitystä sekä tarinoita Suomen historiasta keskiajalta nykypäivään. Linnan ympärillä oleva puisto on suosittu vapaa-ajanviettopaikka leik- kipuistoineen. Puistosta lähtee useita kävelyreittejä, jotka myötäilevät Vanajaveden rantoja. Linnaniemestä pääsee kävellen Kaupunginpuistoon ja sieltä ihaile- maan kansallismaisemaa Aulangolle. Museoita kulttuurin ystäville Hämeenlinnassa on paljon nähtävää kulttuurin ys- täville. Kaupungin keskustassa sijaitsevat taidemuseo sekä kaupunginmuseon päänäyttelytila Museo Skogs- ter, jonka yläkerrassa on Pohjoismaiden vanhimman Säästöpankkimuseon näyttely. Vuonna 1952 avatun Hämeenlinnan taidemuseon ko- koelman perustana on Viipurin taidemuseosta Toisen maailmasodan aikaan evakuoidut taideteokset. Yli 8 000 taideteosta kattava kokoelma muodostaa mittavan läpileikkauksen suomalaiseen kuvataiteeseen. Hä- meenlinnan keskustassa Jean Sibeliuksen syntymä- kodissa on esillä kalusteita, asiakirjoja, valokuvia ja pienesineitä, jotka kertovat Sibeliuksen poikavuosista. Kotimuseo Palanderin talo kertoo, millaista oli 100 vuotta sitten säätyläisperheen elämä. Hämeenlinnassa on myös lukuisia pienempiä erikoisja kotiseutu- museoita. Aulankoluontoa, liikuntaa ja seikkailuita Hämeenlinnan helmi on Aulanko. Luontoelämyksiä ja erilaisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia tarjo- avalla alueella vierailee vuosittain yli 400 000 kävi- jää. Aulangolla on muun muassa luonnonsuojelualue, monipuolisia harrastus- ja ulkoilualueita, hotelli kyl- pylöineen, seikkailupuisto ja golfkenttä. 22 23 HÄMEENLINNA Aulangon luonnonpuiston on toteuttanut nyky- muotoonsa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa eversti Hugo Standertskjölkd. Aulangon puistometsä on osa Hämeenlinnan vuonna 2001 perustettua kansallista kaupunkipuistoa. Aulangon tunnetuin kohde on Au- langonvuoren laella sijaitseva näkötorni, josta avautuu kansallismaisema, jonka kerrotaan innoittaneen itse Jean Sibeliusta Finlandian säveltämiseen. Aulangon luonnonsuojelualueella sijaitsee 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakennettu englantilaistyyppinen puisto, joka rakennuksineen luetaan Suomen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Ahvenistolla maauimala ja moottorirata Hämeenlinnan ydinkeskustan kupeessa sijaitseva Ahvenisto tarjoaa elämyksiä, virkistystä ja liikunnal- lista toimintaa kaikenikäisille. Ahvenistolla on Helsingin vuoden 1952 olympialai- sia varten rakennettu maauimala. Maauimalan lisäksi Ahvenistolla on muun muassa ulkoilureittejä ja seik- kailupuisto. Ahvenistolla on myös Suomen vanhin ja legendaarisin moottoriurheilurata. Vuonna 1967 valmistuneella radalla järjestetään erilaisia autokil- pailuita, mutta radalle pääsee myös omalla autolla harjoittelemaan nopeaa ajamista. Evolle patikoimaan Evolla on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalu- eista. Evon retkeilyalueella voi patikoida merkityillä reiteillä, yöpyä laavuilla tai telttailuun varatuilla pai- koilla. Evo on laaja-alue, retkeilyalueen pinta-ala on noin 8 500 hehtaaria. Evon retkeilyalueella on merkittyjä reittejä noin 70 kilometriä. Lisäksi alueelta lähtee Päijänne-ilves yh- dysreitti Padasjoelle ja Aurinko-Ilves reitti Asikkalaan. Lyhyempiä kävelyreittejä varten Evolla on useita kah- den-neljän kilometrin pituisia luontopolkuja, joiden varrella voi ihailla vaihtelevia maisemia. Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin ja Padasjoen kunnan alueella, Lammi – Padasjoki -tien (nro 53) varrella. Vanajaveden aalloille Tiesitkö, että pohjoismaiden suurimman sisävesi- varustamo Hopelinjan alus liikennöi myös Hämeen- linnasta? Tutustu kaupunkiin Vanajaveden aalloilta käsin upeita rantamaisemia ihaillen. Astu laivaan tunnin sightseeing risteilylle, kahden tunnin päiväristeilylle tai kolmen tunnin iltaristeilylle, reittiliikenteen kyydissä pääset vaikka Tampereelle! Katso aikataulut ja varaa liput www.hopealinjat.fi Suomen Tiilaakso Hämeenlinnaa kutsutaan Suomen Tiilaaksoksi, kaupungissa on neljä golfkenttää 15 minuutin etäi- syydellä toisistaan. Kentille myydään green fee -passia, jolla pääsee pelaamaan edullisesti kolme täyttä kierrosta Hämeen- linnan Tiilaakson kentillä Linna Golf, Tawast Golf ja Aulanko Golfin Eversti. Lasia ja naivistista taidetta Iittalassa Iittala tunnetaan käsityön, muotoilun ja taiteen ky- länä. Siellä on lasin historiaa esittelevä Iittalan lasi- museo ja Iittalan lasitehdas sekä outlet myymälä sekä hyväntuulinen Naivistisen taiteen näyttely. Lasitehtaan Iittalan lasimuseossa on esillä Iittalan lasitehtaan historiaa. Iittalassa pääsee tutustumaan myös lasin puhaltamiseen. Kuva: Visit Häme Hämeenlinnassa on neljä golfkenttää 15 minuutin etäisyydellä toisistaan. Kuva: Visit Häme Vanhankaupunginkatu 19, Hämeen linna 040 4507479, asiakaspalvelu@museomilitaria.fi Nähtä vää ja k oettavaa koko perheelle historiallis ella kas armialueella Hämeen linnassa! Kesäkaudella 1.5.–31.8. a voinna joka päivä klo 10–17 (sulj. 20.6.) . T Tervetuloa! www.museomilitaria.fi vierailuparvi tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden seurata, miten taitavat puhaltajat loihtivat sulasta lasimassasta kansainvälisesti arvostettuja muotoiluklassikoita, ku- ten Aalto-maljakoita ja Oiva Toikan lintuja. Naivistit Iittalassa -galleria sijaitsee Iittalan Lasimäen ja Iittalan yhtenäiskoulun välissä. Rakennus on keltainen vanha puutalo, entinen Kalvolan kunnan kansakoulu. Hämeenlinnan pitäjät Hämeenlinnaan liitettiin vuonna 2009 Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Hämeenlinnan pitäjät tarjoavat paljon koettavaa ke- sämatkailijalle. Hauholla on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkylistä puutaloineen. Wanhan raitin varressa on myös muun muassa Vuorenharjun näkötorni, josta avautuu näköala Hauhonselälle. Kalvolan Iittala tun- netaan lasimuseostaan ja lasitehtaastaan. Lammilla on Evon retkeilyalueen lisäksi on muun muassa kotiseutu- museo, joka esittelee alueen pellava- ja sahtiperinteitä. Rengossa on talonpoikaismuseo, Härkätien museo. Se sijaitsee 1400-luvun loppupuolella rakennetun Pyhän Jaakon kirkon vieressä. Poikkeuksellisesti kahdeksan- kulmainen kivikirkko oli merkittävä keskiaikainen pyhiinvaelluspaikka ulkomaita myöten. Tuuloksessa pääsee ihailemaan harvinaisia lentokoneita. Kaup- pakeskus Tuulosessa on muun muassa Suomen ilma- voimien käytössä ollut Douglas DC-2 kuljetuskone, Hanssin Jukka. Kokoelmiin kuuluvat myös muun muassa Mig-21 ja Draken -hävittäjät. 24 HATTULA Hattulahistoriaa ja järviluontoa Hattulan Pyhän Ristin kirkko on kuuluisa secco- menetelmällä tehdyistä maalauksista. Kuva: Visit Häme Hattula on kaunis järvien ympäröimä kunta Hämeenlinnan kupeessa. H attula sijaitsee moottoritien varressa, noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta ja Helsingistä. Matkailijalle Hattula tarjoaa kauniiden maise- mien lisäksi muun muassa mahdollisuuden sotahisto- rian tutkimiseen. Hattula on myös kirkkohistoriallinen pyhiinvaelluskohde. Reilun 9 400 asukkaan Hattulalla on pitkä historia. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo kes- kiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena. Hattulassa on kaksi taajamaa, Parola ja Nihattula. Hattulan suurimpaan taajamaan Hattulaan on helppo tulla myös julkisilla liikennevälineillä, Parolan kautta kulkee myös Helsinki–Tampere -rautatie jolla kul- kevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle. Maalauksista kuuluisa kirkko Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan Kantatie 57:n varrella on Hämeen vanhin kirkko, Pyhän Ristin kirk- ko. Se rakennettiin vuosien 1472-1490 välillä tiilestä täysgoottilaiseen tyyliin. Kesäisin avoinna oleva kirkko on kuuluisa secco-me- netelmällä tehdyistä maalauksista. Maalauksissa on 180 Raamatun kertomusta luomisesta viimeiseen tuomioon sekä pyhimyskertomuksia kuvasarjoina. Hattulan Pyhän Ristin kirkko kuuluu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maise- ma-alueeseen. Kirkko on myös Museoviraston mää- rittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Panssarihistoriaa Parolassa Parolannummella on suomalaisia panssari- ja pans- sarintorjuntajoukkoja esittelevä aselajimuseo. Museo sijaitsee muutaman kilometrin päässä Panssariprikaa- tin kasarmeista ja harjoittelumaastoista. Museon kokoelmiin kuuluu Suomen itsenäisyyden ajan panssarivaunuja, autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna. Harvinaisuudet houkuttelevat vie- railijoita Panssarimuseolle ympäri maailmaa. Panssa- rimuseosäätiön ylläpitämä museo on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävänä on kerätä, tallen- taa, entisöidä ja tutkia panssarikalustoa sekä esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukko- jen historiaa, kehitystä ja käyttöä itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa. Lepaan viinitila Hattulan Lepaalla on viinitila, jossa valmistetaan lähialueen puutarhojen marjoista ja hedelmistä viinejä. Tilalla pääsee opastetuilla kierroksilla tutustumaan viinitilaan ja viinin tuotantoon sekä maistelemaan viinejä. HATTULA zasukkaita noin 9 400 zpinta-ala 357 km 2 , josta vettä 70 km 2 znaapurikuntia Hämeenlinna, Valkeakoski ja Pälkäne. zwww.hattula.fi 26 27 TAMMELA TAMMELA zasukkaita noin 5 800 zpinta-ala 715,15 km 2 , josta vettä 74,60 km 2 znaapurikuntia ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala zwww.tammela.fi Kahden kansallis- puiston Tammela Kaukolanharjun näkötornista avautuu hieno maisema Saaren kansanpuistoon. Kuva: Visit Häme Tammelassa Portaan kylässä sijaitsee ainutlaatuinen museo, Nahkurinverstas. Kuva: Visit Häme Hakkapeliittojen muistoa kunnioitetaan vuosittain Mustialan kartanon alueella järjestettävässä tapahtumassa. Kuva: Visit Häme Tammela on historiallinen kirkkopitäjä Kanta-Hämeessä. Tammela tunnetaan muun muassa Liesjärven sekä Torronsuon kansallispuistoista ja Saaren kansanpuistosta. T ammela tunnetaan erityisesti luonnostaan. Kunnassa sijaitsevat Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sekä Saaren kansanpuisto. Harvassa kunnassa on kahta kansallispuistoa, mutta Tammelassa on! Tammela tunnetaan myös järvistään, joita on yli 200. Tammela on historiallinen kirkkopitäjä. Tammelan kunnan nykyinen alue kuului Loimon ja myöhemmin Portaan hallintopitäjään 1500-luvulla. Hallintopitäjä oli niin suuri, että siihen kuuluvat nykyiset Forssan ja Someron kaupungit sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Tammelan kylä mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo vuonna 1423. Suomen varhaishistorian merkittävimmäksi tieksi luonnehdittu Hämeen Härkätie oli olemassa jo 800-lu- vulla. Tammelan halki kulkevasta tiestä tuli tärkeä kulkuväylä Hämeen linnan ja Turun linnan välillä. Tammelaa kutsutaan myös Suomen Hakkapeliit- tapitäjäksi. Hakkapeliitat olivat Ruotsin armeijassa palvelleita suomalaissotilaita. 1600-luvulla käydyn 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hak- kapeliittoja otettiin juuri Tammelasta, yhteensä 24 miestä. Tammelan harmaakivikirkon edustalle on pystytetty heidän muistolleen Hakkapeliittapatsas. Luonnon elämyksiä Torronsuo on Suomen laajin ja yhtenäisin keidas- suoalue. Toistakymmentä kilometriä pitkä suoalue muodostuu erillisistä keidassuokeskuksista, joiden välissä on metsäsaarekkeita. Torronsuon kansallis- puisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi ympäri vuoden. Puiston retkeilyreiteille ja laduille voi lähteä Pehkun (Somerontie 840, Tammela) tai Kiljamon (Somerontie 732, Tammela) pysäköintialueelta. Liesjärven kansallispuistoon mahtuu pienestä koos- taan huolimatta suuri määrä luontoa. Kuvankaunis Kyynäränharju mutkittelee jään etenemissuuntaa mukaillen. Alueella on opastettuja polkuja (noin 20 km) sekä tulenteko- ja telttailupaikat, laavu ja kota. Liesjärvellä on Korteniemen perinnetila. Kansal- lispuistoon opastus ja käynti on Helsinki-Poritieltä Kirkkolamminkankaan levähdyspaikalta sekä Pirt- tilahdessa Kanteluksentiellä. Saaren kansanpuisto sijaitsee Tammelan ylän- göllä maisemallisesti ja geologisesti arvokkaalla Kaukolanharjun harjujaksolla. Puistossa sijaitsee Lounais-Hämeen Pirtti, talonpoikaisesineistöllä si- sustettu kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Saaren kansanpuistossa on Suujärven kirkasvetinen uimala ja Kuivajärven hiekkarannat sekä kaksi noin kolme kilometrin merkittyä luontopolkua. Eerikkilän urheiluopisto Tammelan Ruostejärven rannalla sijaitsee Eerikki- län urheiluopisto. Eri lajien urheilijoiden lisäksi opisto palvelee myös matkailijoita. Tarjolla on kattavasti liikuntapalvelut sekä majoitus- ja ravintolapalvelut. Lisätiedot: eerikkila.fi Suomen ainoa nahkatehdasmuseo Tammelassa Portaan kylässä sijaitsee ainutlaatui- nen nahkatehdasmuseo, Nahkurinverstas. Museora- kennuksessa on aiemmin toimimut nahkurinverstas. Museossa on esillä runsaasti esineistöä. Nahan val- mistuksessa käytetyt koneet ja laitteet ovat entisillä paikoillaan. Myös suutarien ja satulaseppien työkalut ovat nähtävillä. Osoite: Härkätie 1716. Lisätiedot: nahkurinverstas.fi Mustialan kartano Mustiala tunnetaan maanviljelys opistostaan, joka on Suomen vanhin maatalouden oppilaitos. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1840. Mustiala oli aiemmin Kustaa Vaasan aikaan perustettu kuninkaankartano, joka sittemmin toimi everstiluutnantin virka-asuntona. Mustialan historiaan ja nykypäivään pääsee tu- tustumaan opastetuilla vierailuilla. Museo esittelee perinteisiä maatalouden työvälineitä, viljelykasveja, eläimiä sekä rakennuksia, jotka kertovat menneiden aikojen maatalouden arjesta. Kartanon alueella on tarjolla myös monenlaista muu- ta tekemistä. Kartanon alueella järjestetään vuosit- tain lukuisia tapahtumia, kuten esimerkiksi vuotuinen Hakkapeliitta-tapahtuma ja italialaisten autojen sekä moottoripyörien tapahtuma Bella Italia. Lisätiedot: mustialankievari.fi Saaren kansanpuisto, Portaantie 480, 31300 Tammela Puhelin: 044 977 7783 ravintola@lounais-hameenpirtti.fi Hämeenlinna Helsinki Forssa Hyvinkää Salo Turku LOUNAIS- HÄMEEN PIRTTI Kesäravintola ja terassi palvelee kesäisin ke-su 12-17 Pirtin runsas Kesäpöytä Ke-la 12-16 Aikuiset 24,90 € Lapset 1€ per ikävuosi 15- vuotiaaseen saakka. Sunnuntaisin yllätyksellinen Sitä sun tätä -pöytä Aikuiset 24,90 € Lapset 1€ per ikävuosi 15- vuotiaaseen saakka. Hämäläinen pitopöytä Su 15.6. Su 6.7. Su 3.8. Aikuiset 45€ Lapset, 5-10 v. 10€ Lapset, 11-15 v. 20€ Alle viisivuotiaat veloituksetta. Su 8.6., Su 29.6., Su 13.7., Su 20.7., Su 27.7., Su 10.8. Tervetuloa! Korven Kauneutta Erämaan Eksotiikkaa KEPPANA KELLARI Koivulantie 6, 31350 Liesjärvi Tammela, 03 – 43 55 308 www.keppana.com 30 31 JANAKKALA JANAKKALA zasukkaita noin 16 300 zpinta-ala 547 km 2 , josta vettä 38 km 2 znaapurikuntia Hausjärvi, Loppi, Riihimäki ja Hämeenlinna zwww.janakkala.fi Janakkalakartanoita ja jäätelöä Hakolan marjatilalla Turengissa voi tutustua muun muassa maatiaiskukkoihin ja -kanoihin. Kuva: Visit Häme Laurinmäen luonto- ja kulttuurialueella kohtaavat historia, kulttuuri, maisema ja monimuotoinen luonto. Kuva: Visit Häme Janakkala tunnetaan Suomessa jäätelötehtaasta, maamme vanhimmasta yhä toiminnassa olevasta paperitehtaasta, Puuhamaasta ja Kalpalinnasta. Reilun 16 000 asukkaan kunnassa on myös runsaasti kartanoita. J anakkala sopii mainiosti päiväkohteeksi. Se si- jaitsee Suomen kasvukäytävän keskipisteessä, eli Helsingin ja Tampereen puolivälissä – ajomatkaa Janakkalaan on tunnin verran kummastakin kaupungista. Janakkalaan on autottomankin helppo piipahtaa. Sekä moottoritie että Suomen päärata halkovat kun- taa, ja taajamajunat pysähtyvät Turengin asemalla. Jokia pitkin on suosittu vesiyhteys Hämeenlinnaan ja Vanajanselän kautta Tampereelle saakka. Janakkala saa kehuja myös komeasta luonnostaan. Maisemia hallitsevat komeat harjut ja lukuisat pienet järvet ja lammet, joiden äärellä kelpaa vilvoitella! Janakkalan päätaajamat ovat Turenki ja Tervakoski. Tervakoski kasvoi paperitehtaan ympärille, Turenki so- keri- ja jäätelötehtaiden sekä rautatien vauhdittamana. Janakkalassa on useita aktiivisia kyliä kuten Ta- rinmaa, missä sijaitsee keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko, koulutuskeskuksestaan tunnettu Kiipula ja näyttelijälegenda Ida Aalbergin kotikylä Leppäkoski. Janakkalassa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Muutama vuosi sitten alueelta löydettiin miek- kamieheksi nimetty luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Kartanoiden kunta Janakkala on ollut yksi Suomen historian kartano- rikkaimmista kunnista. Alueen kartanoita ovat muun muassa: • Hakoisten kartano • Harvialan kartano • Hiiden kartano • Hyvikkälän/Hällilän kartano • Irjalan kartano • Kernaalan kartano • Konttilan kartano • Tervakosken kartano Hyvikkälän kauppamuseo Hyvikkälän kauppamuseo, Nostalgiabensis, kahvi- la ja tehtaanmyymälä sijaitsevat Hyvikkälän entisen koulun pihapiirissä. Museon komeasta kokoelmasta löytyy esineitä ja tuotteita 1900-luvun alusta 1970-luvulle asti.
Jaa artikkeli
