MOH2025 1 (Part 2 of 3)

Osoite: Liinalammintie 4 Studio Kino Riitta  „Taidegalleria lähellä luontoa, avoinna vuoden ympä- ri. Elokuvateatteri KINO Riitta vuodesta 1958 lähtien. Maalauksia, design-esineitä, posliinia, keraamiik- kaa, Julia Spirit -koruja. Kausittaisia tapahtumia ja vaihtuvia taidenäyttelyitä. Koulumuseo ja vanha kauppa  „Yli 120-vuotiaassa, nikkarityylisessä kouluraken- nuksessa on kaksi yksityistä museota: kaksiluokkainen koulumuseo sekä Lindblomin vanha kauppa. Varsinaisia aukioloaikoja ei ole, mutta varaamalla vierailuajankohdan, pääsee mielenkiintoiselle matkalle muistoihin ja elämyksiin. Koulumuseossa voi tutustua laajaan, opastettuun koulukirja ja -tarvikevalikoimaan ja vanhassa kaupassa voi sukeltaa entisajan kaupan tunnelmaan. Näyttelijälegenda Ida Aalbergin elämäntyö esillä  „Ida Aalberg -museo sijaitsee Janakkalassa Lep- päkoskella koulun ja radan välissä. Leppäkosken ratamestarin talo on täydellinen harvinaisuus rauta- tierakennusten joukossa. Se on vanhimman radan ensimmäisen vaiheen ai- kana rakennettu ja siellä asui jo vuonna 1862 silloinen ratamestari Antti Ahlberg. Hän oli näyttelijälegendan Ida Aalbergin isä. Näyttely kunnioittaa Ida Aalbergin elämäntyötä sekä kansainvälistä uraa luoneena taiteilijana että Janak- kalassa syntyneenä yksityishenkilönä. Museo on avoinna kesällä erikseen ilmoitettavan ajan sekä tilauksesta ryhmille. Lisätiedot: janakkala.fi Lasten suosikki Puuhamaa  „Puuhamaa Tervakoskella on suosittu koko perheen huvittelupaikka. Tervakoskella sijaitsevassa Puuha- maassa on huvipuiston lisäksi myös vesipuisto. Puuhamaa avattiin vuonna 1984, sen jälkeen huvi- puistosta on tullut yksi Suomen suosituimmista ke- säretkikohteista. 32 33 Iitti Sysmä Heinola Hollola Lahti Hartola Asikkala Orimattila Padasjoki Kärkölä Kartta-aineistot: Yleiskartta © Maanmittauslaitos 11/2020± 0 5 1015202,5 km Päijät-HämeKanta-Häme Hämeenlinna Loppi Tammela Hattula Janakkala Hausjärvi Forssa Ypäjä Jokioinen Humppila Riihimäki c MML 2018 c MML 2018 Valtatie 12 Kantatie 54 Valtatie 2 Valtatie 10 Hämeenlinnan moottoritie Valtatie 24 Valtatie 12 Valtatie 12 Valtatie 5 Valtatie 4 Valtatie 10 Valtatie 4 34 35 JOKIOINEN JOKIOINEN zasukkaita noin 5 000 zpinta-ala 180 km 2 , josta vettä 1,52 km 2 znaapurikuntia Forssa, Somero, Ypäjä ja Humppila zwww.jokioinen.fi Jokioinenkartanoita ja tutkimusta Jokioisilta löytyy myös maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierto. Kuva: www.visithame.fi Jokioinen on vahva kartanopitäjä, kunnassa on myös merkittävää tutkimustoimintaa. Jokioisilla on neljä kasveista ja maataloudesta kertovaa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää esittelypuistoa. J okioisten kartano perustettiin vuonna 1562. Tuolloin kuningas Erik XIV antoi Portaan pitäjän Jokioisten neljänneskunnan läänitykseksi Klaus Kristerin- poika Hornille. Kartanosta tuli Suomen suurin tila 1700-luvun loppupuolella maaherra, kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrandin omistaessa kartanon. Von Willebrand aloitti myös Jokioisten teollistamisen, 1800-luvun alussa kartanolla oli oma saha, tiilitehdas, Jokioisilla voi päästä kesäisin höyryveturien vetämien museojunien kyytiin. valimo sekä sokeri- ja siirappilaitokset. Myöhemmin kartano siirtyi Suomen rikkaimman miehen Alfred Kor- delinin omistukseen. Hänet murhattiin marraskuussa 1917, ja koska perillisiä ei ollut, kartano siirtyi valtion omistukseen sisällissodan jälkeen elokuussa 1918. Kar- tanolla oli tuolloin maata yli 32 000 hehtaaria. Suomessa astui voimaan torpparilaki vuonna 1918 ja 1920-luvul- la toteutettiin maareformi. Sen seurauksena kartanon maat jaettiin 950 tilaksi. Loput kartanosta säilyi valtion omistuksessa. Jokioinen sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Forssasta. Jokioisten kautta kulkevat valtatiet 2 ja 10. resiina Maalaispappilan elämää  „Pappilamuseossa pääsee katsomaan ja kokemaan, millaista elämä oli maalaispappilassa 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1800 valmistuneen kappalai- sen pappilan rakennutti Jokioisten kartanon omistaja, vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand. Pappilana, lukkarin puustellina ja asuntoina toiminut rakennus avattiin museona vuonna 1959. Pappilan lisäksi mu- seoalueella on kaksi aittaa, savusauna ja lato. Sotilaiden puhdetöitä  „Jokioisten Tietotalossa pääsee tutustumaan ase- masodan aikana valmistettuihin puhdetöihin sekä muuhun sotavuosiin liittyvään aineistoon. Perinnetilat ovat avoinna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 11-14. Ei pyhä- tai juhlapäivinä. Muina aikoina ryhmäkäynnit sopimuksesta. Miina Sillanpään kotipaikka  „Entisestä palvelijattaresta Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri ja Suomen Sosia- lidemokraattisen Puolueen keskeinen naisvaikuttaja 1920- ja 1930-luvulla. Hän syntyi Jokioisilla, kes- kustan tuntumassa on muistokivi Miina Sillanpään synnyinkodin paikalla. Miina Sillanpään hauta on Jokioisten kirkon vieressä. Höyryveturin kyytiin tai raiteille resiinalla  „Jokioisilla voi päästä kesäisin höyryveturien ve- tämien museojunien kyytiin. Jokioisten museorautatie on 14 kilometrin pituinen kapearaiteinen museorata. Jokioisissa on Suomen ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avoinna ol- lut kapearaiteinen rautatie. Junamatkan voi aloittaa Jokioisilta, Minkiöltä tai Humppilasta, jonne pää- see myös VR:n junillla. Minkiön asemalla sijaitsee kapearaidemuseo. Resiinaretket tarjoavat hauskan liikunnallisen elämyksen niin yksittäisille matkai- lijoille kuin pienille ryhmillekin. Resiinan kyydissä voi matkustaa omaan tahtiin, nauttia kauniista maa- laismaisemasta ja pysähtyä vaikka nuotiopaikalle makkaranpaistoon 36 JOKIOINEN Neljä kasvien ja maatalouden esittelypuistoa  „Luonnonvarakeskuksella on Jo- kioisilla neljä kasveista ja maata- loudesta kertovaa esittelypuistoa. Elonkierto kertoen suomalaisesta maanviljelyksestä ja luonnonvaro- jen tutkimuksesta sekä siitä, miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Jokioisten kartanopuistossa ja Wendlan puutarhassa esitellään kartanolla kasvaneita kasveja ja puita. Ferrarian rinne on puis- to, joka esittelee konkreettisesti suomalaisten hedelmä- ja marja- kasvien monimuotoisuutta ja vilje- lyhistoriaa. Vierailija voi tutustua puutarhaan maistelemalla vierek- käin kasvavien saman lajin marjoja tai hedelmiä. ✿ Joka päivä käytössä laaja a’la carte lista ✿ Perjantai- ja lauantai- iltaisin lauletaan karaokea Keskuskatu 15, Jokioinen puh. 03-4382700 Kesällä avoinna  ti-to klo 10-24, keittiö klo 10.30-22 pe klo 10-03, keittiö klo 10.30-22 la klo 11-03, keittiö klo 11.30-22 su klo 11-22, keittiö klo 11.30-22 maanantaisin suljettu Jokioisten museorautatiellä järjestetään myös resiinaretkiä. Kuva: www.visithame.fi 37 PÄIJÄT-HÄME Vihreitä harjuja Päijät-Hämeessä Suomen toiseksi suurin järvi Päijänne tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vesillä virkistäytymiseen. Kuva: Visit Lahti Päijät-Hämeen maakunta käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. V aikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet Suomen vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja. Lahden Ristolassa on ollut asutusta 9 300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla. Päijät-Häme on 2020-luvulla vireä ja monipuolinen noin 200 000 asukkaan maakunta. Päijät-Häme on toisaalta vanha, toisaalta nuori. Asu- tus alueella ylettyy 9 300 vuoden päähän, nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Päijät-Hämeeseen kuuluu 10 kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Lisäksi Päi- jät-Hämeeseen kunnista kuuluvat Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Iitti siirtyi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeeseen kulu- van vuoden alussa. Päijät-Hämeessä on tehty neljä kuntaliitosta. Heino- lan maalaiskunta liitettiin Heinolaan, Artjärvi Orimat- tilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta kunta siirtyi 1970-luvulla Keski-Suomen maakun- taan ja kuluvan vuoden alussa Pirkanmaan maakuntaan. Päijät-Häme on asukasluvulla mitattuna, noin 200 000 asukasta, Suomen kahdeksanneksi suurin maa- kunta. Asukastiheys on 36 asukasta neliömetrillä. Päijät-Häme tunnetaan muun muassa Salpausselän harjumuodostelmasta, Vääksyssä toinen Salpausselkä 38 39 PÄIJÄT-HÄME Perinneruoat zHollolan näkkileipä zJälkiuunileipä zMunajuusto zVeripalttu zHämäläinen perunalaatikko zSahti Päijät-Hämeen tarjontaan, kuten esimerkiksi Hollolan kirkonkylään, voi mukavasti tutustua pyöräilemällä. Kuva: Visit Lahti Padasjoen edustalla sijaitseva Päijänteen kansallispuiston suurin saari Kelvenne tunnetaan upeista hiekkarannoistaan. Kuva: Visit Lahti erottaa Päijänteen ja Vesijärven. Vesijärven eteläreu- nan muodostaa Lahden kautta kulkeva ensimmäinen Salpausselkä. Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalk- kisten harjujaksot. Päijät-Hämeen maakuntalaulu on- kin Vihreiden harjujen maa. Suuri Päijänne  „Päijät-Häme on kooltaan 5 713,72 neliökilometriä. Pinta-alaltaan Päijät-Häme on Suomen viidenneksi- toista suurin maakunta. Maakunnassa on järviä, jokia ja lampia kaikkiaan 1 277,99 neliökilometriä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen ve- sistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä on maakunnan länsiosassa. Maakunnan suurin järvi on Päijänne, joka on Suo- men toiseksi suurin järvi. Päijänteen pituus Asikka- lasta Kopsuonlahdelta Keski-Suomeen, Vaajakosken Naissaareen on 121 kilometriä. Leveimmillään järven leveys on reilut 28 kilometriä. Kalkkisista alkunsa saa Kymijoki, joka virtaa Päi- jät-Hämeessä leveänä, Heinolassa joki muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet. Päijänteen kansallispuisto  „Päijät-Hämeessä sijaitsee Päijänteen kansallispuisto. Se on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueilla sijait- seva, yhteensä 14 neliökilometrin kokoinen vuonna 1993 perustettu kansallispuisto. Kansallispuisto on Päijänteen eteläosassa. Puistoon kuuluu viitisen kymmentä saarta ja luotoa. Kansallis- puiston sydämenä toimii Kelvenne, joka on maamme suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Kelventeen läpi kulkee yhdeksän kilometrin pituinen harjuja luon- topolku, joka tutustuttaa saaren jääkauden muokkaa- maan vaihtelevaan luontoon. Muita kansallispuiston harjusaaria ovat Papinsaari, Huhtsaari ja Hietasaari. Harjusaarilla on lukuisia hiekkarantoja ja laguunimai- sia poukamia, jotka ovat retkeilijöiden suosiossa Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kel- venne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde. Historiaa ja nykypäivää  „Päijät-Hämeessä on paljon näkemistä, tekemistä ja kokemista historiasta nykypäivään. Lahdessa voi tutustua muun muassa maailmankuuluihin hyppyrimä- kiin, Hiihtomuseoon sekä Radio- ja televisiomuseoon. Lahden Hennalassa entisellä varuskunta-alueella sijaitse Apulandia, joka kertoo Heinolasta kotoisin olevan rock-yhtye Apulannan tarinan. Lahdessa sijaitsee myös Moottoripyörämuseo. Heinolassa voi tutustua Suomen ainoaan lintujen hoitolaan ja Suomen suurimpaan puuhun. Vaikuttava retkikohde on Heinolassa sijaitseva Pirunkirkko. Se on mannerjään muovaama, jylhä kaltevaseinäinen kirkko. Päijät-Hämeen Ilmailumuseo sijaitsee Asikkalan kunnassa Vesivehmaan kylän läheisyydessä, Vesi- vehmaan lentokentällä. Sysmässä sijaitsevassa Suomen Harmonikkamuse- ossa on esillä lähes kaksisataa erilaista harmonikkaa. Vääksyn kanava on yksi vilkkaimmista vapaa-ajan sisävesikanavista Euroopassa ja Asikkalan tunnetuin nähtävyys. Vääksyn kanavan tuntumassa Asikkalassa sijait- sevassa Päijännetalossa toimii Suomen vapaa-ajan- kalastusmuseo. Maakunnan tunnukset zMaakuntalintu: Valkoselkätikka zMaakuntakala: Lahna zMaakuntakukka: Ruiskaunokki zMaakuntaperhonen: Riikinkukkokehrääjä zMaakuntakivi: Diabaasi Kulttuurihistorialtaan merkittävä Hollola tar- joaa monipuolisia elämyksiä, jotka yhdistävät luonnon, kulttuurin ja paikallisen tunnelman. Tiesitkö, että kaikki Hollolan opastetut luon- toreitit ja -polut ovat Salpausselkä UNESCO Global Geopark kohteita? Hollolassa on tekemistä ja nähtävää koko perheelleja päivässä ehdit jo paljon! Luonnonystävän paratiisi Hollolassa yhdistyvät kauniit järvimaisemat, kumpuilevat maastot ja vehreät metsät, mikä luo täydellisen ympäristön luonnossa viihty- välle. Ulkoilureittejä on niin koko perheelle kuin haastavampaankin makuun. Lähde luontoon! Kokemisen arvoisia ovat Tiirismaan maastot ja Pirunpesän kalliorotko sekä Tiilijärven rantojen metsäpolut. Lappitunnelmaan pääset Soisal- mensuon pitkospuilla. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan Viehättävä kirkonkylän ympäristö on kestänyt hyvin ajan hammasta ja sen vanhat raken- nukset kertovat pitkästä historiasta. Kirkonkylä on tunnettu erityisesti 1400-luvulla rakenne- tusta keskiaikaisesta kivikirkosta, joka on yksi Suomen parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kirkoista. Tutustumisen arvoisia ovat myös kotiseutumuseo sekä talomuseoalue, joissa on nähtävissä perinteisiä hämäläisiä rakennuksia ja esineitä. Nousu ylös Kapatuosian linnavuo- ren näkötorniin palkitsee upealla näkymällä ympäröivään kulttuurimaisemaan. Kesäpäivä vesillä tai viheriöllä Hollolan 44 järveä tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kesän viettoon, viihdytpä ren- toutuen rannalla tai vesillä liikkuen. Messiläs- sä on tekemistä kaiken ikäisille. Pistä uima- rannalla pystyyn vauhdikas rantalenttismatsi tai lähde suppailemaan laineille. GoPark vesipuiston temppuradalla on valloitettavaa vesipedoille. Golfareita hemmotellaan Messilä Golfin kauniilla kentällä, jolla riittää haastetta kaikille aloittelijasta kokeneeseen konkariin. Viivy pidempään ja majoittaudu Messilän hurmaavassa kartanomiljöössä. Hollolaluonnostaan jo muita parempi Kesäteatteriin! Pesäkallion kesäteatteri tuo Heinsuon suppanäyttä- mölle huumoria, suomalaista mytologiaa, rikosdraa- maa ja musiikkia. Juhani Karilan hittiromaaniin perustuva Pienen hauen pyydystys on ensi-illassa 26.6.2025 ja esityksiä on elokuun alkuun asti. pesakallionkesateatteri.fi Hollolan Kotiseutumuseo Kirkonkylällä lähellä keskiaikaista kivikirkkoa sijait- sevaan kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo ja talomuseoalue. Esinemuseossa on näyttelyitä, jotka kertovat muun muassa sota-ajasta ja paikallisesta elämästä. hollolankotiseutuyhdistys.fi/museoalue/ Hämeenkosken Kotiseutumuseo Hämeenkosken kotiseutumuseon pihapiiriin kuuluu vanha viljamakasiini, hämäläinen talo, aittarakennus ja korsun mallinnus. Museon laaja esinekokoelma kertoo alueen historiasta ja kulttuurista. Suomen Gramofonimuseo Hämeenkoskella sijaitsee myös ainutlaatuinen Suomen Gramofonimuseo, jonka yli 300 esinettä esittelevät mekaanisen levysoittimen historiaa. Gra- mofonimuseo tarjoaa läpileikkauksen varhaisimmista 1900-luvun taitteen fonografeista, torvigramofoneista ja akustisista tallenteista 20- ja 30-lukujen akustisen äänentoiston huippumalleihin. gramofonimuseo.fi Katso luontoreitit Hollolan museot Hollola-hame-matka-opas-aukeama-2025.indd 2Hollola-hame-matka-opas-aukeama-2025.indd 2 28.4.2025 16.5928.4.2025 16.59 ASIKKALA zasukkaita noin 8 000 zpinta-ala 755 km 2 , josta vettä 192 km 2 znaapurikuntia Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Lahti, Padasjoki ja Sysmä zwww.asikkala.fi AsikkalaSuomen kaunein maisemareitti Päijänteen poikki kulkeva, lähes yhdeksän kilometrin mittainen Pulkkilanharju on eräs Etelä-Suomen kuuluisimmista kulttuurimaisemista. Kuva: Visit Lahti ASIKKALA 4544 Asikkalaa ei ole turhaan valittu Suomen liikkuvammaksi kunnaksi, sillä se näkyy myös matkailutarjonnassa ja vapaa-ajan aktiviteeteissa. A sikkala ja sen seutu tarjoaa jopa kymmenkunta upeaa sekä eri pituista luontopolkua eri puolella kuntaa, joiden varsilla on lukuisia laavuja, kau- niita maisemia ja kuvauksellisia vesistöjä. Asikkalan Pulkkilanharju on kertaalleen valittu Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi ja monen matkailijan pakollinen matkakohde, joka on samalla osa Päijänteen kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuistoon kuuluu viitisenkym- mentä saarta ja luontoa, joka on etenkin vesiretkei- lijän unelma, sillä moneen näistä paikoista pääset vapaasti rantautumaan. Jääkauden muokkaamiin mai- semiin pääset tutustumaan opastetuilla kierroksilla tai omalla/vuokratulla veneellä. Mainittavan arvoista on myös, että Asikkalasta löytyy urheilumahdolli- suuksia kaiken ikäisille muun muassa frisbeegolfin parissa, monilla ulkokuntoilualueilla, pyöräilyreittejä on upeissa maisemissa jokaiseen taitotasoon, vesiur- heilua monessa eri muodossa, vehreällä golfradalla vietetty päivä tai vaikkapa ryhmäpelejä urheiluken- tillä. Aurinkovuoren kuntoportaat tarjoavat myös uniikin 239 kuntoportaan nousun upean Päijänteen maisemiin, jonka voi kruunata laavuruokailu ja nä- köalamaisema näköalatornista. Kanava yhdistää Päijänteen ja Vesijärven  „Asikkalaa ympäröi Päijänne- ja Vesijärvi, joita yhdistää Vääksyn kanava, joka on Euroopan vilkkaim- min liikennöity vapaa-ajan sisävesikanava. Matkaili- jalle tämä idyllinen kanavamiljöö tarjoaa kahviloita, ravintoloita, käsityöpajoja ja muuta puuhaa. Vanha Vääksy on tunnettu ihastuttavista sisustus- liikkeistään, paikallisista kädentaidoista tai vaikkapa loistavista tuliais- ja lahjavinkeistä. Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää se, että kaikki ovat paikallisuus ja itse käsin tekeminen on tarjonnassa vahvasti läsnä. Kanavan varrella on ollut vesimyllyjä, joista löytyy edelleen museo. Myös muiden museoiden historia ja Vanhan Vääksyn idyllinen tunnelma takaavat mat- kailijalle palan vanhaa Asikkalaa yhdistettynä mo- dernimpaan matkailuun ja aitoon lämminhenkiseen palvelutarjontaan. Liikennepuisto ja elämyspuisto  „Asikkalassa on kehitelty tekemistä lapsiperheille, sillä ympäri kuntaa on paljon erilaisia leikkipuistoja, mukaansa tempaava liikennepuisto sekä elämyspuis- to, perheen pienimmille. Erittäin mukavasti perheen kesäpäivä menee myös Kalmarin uimarannalla vesi- leikkien, suppailun, melonnan tai lentopallon parissa. Hiekkaranta on siitä tunnettu, että pohja on hyvin pitkälle ihanaa hiekkapohjaa ja vesiaktiviteettien har- rastaminen on taattua. 46 ASIKKALA Ilmailumuseo ja vilkkaita kyliä  „Asikkalan seutu on kesäisin hyvin elävä kunta ja siitä huolen omalla osallaan pitää myös monet tapahtu- mat ja retket. Tarjonnassa on monen moisia retkikoh- teita, markkinoita, kyläpäiviä, kirppiksiä, opastettuja kierroksia ympäri kuntaa ja paljon muuta. Jos on menohaluja, niin matkustamisen arvoista on myös vierailla Asikkalan lähikylissä, joista moni on jopa valittu vuoden kyläksi ja, joissa on paljon nähtävää ja koettavaa, niin kulttuurillisesti kuin elä- myksellisestikin. Nostoja näistä on esimerkiksi kirkonkylän 1800-lu- vulla rakennettu kirkko; supat; Kalkkisten kanava; monet paikalliset lähiruokatilat, joilla pääsee vierai- lemaan ja tekemään ostoksia; lukuisat marjastus- ja sienestysmahdollisuudet; maanläheiset lomakylät ja mökit, Vesivehmaan lentokenttä ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseo ja paljon muuta. Luontomatkailijan aarre  „Päijänteen kansallispuisto on luontomatkailijan aarre, joka tarjoaa jyrkkiä kallioita, hiekkaisia harjuja, suojaisia laguuneja, kuivia ja vedentäyteisiä suppia, hiekkarantoja ja lukuisia saaristoja. Kansallispuiston sydämenä toimii Kelvenne, joka on Suomen suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Kel- venteen läpi kulkee yhdeksän kilometrin pituinen luontopolku, joka tutustuttaa jääkauden muokkaamaan vaihtelevaan luontoon. Päijänteen poikki kulkeva, lähes yhdeksän kilomet- rin mittainen Pulkkilanharju koostuu harjusaarista ja vedenalaisista harjuselänteistä ja se on osa val- takunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Jääkau- den muovaaman kapean harjun pitkänomaisia saaria yhdistää kolme siltaa: Pulkkilansalmen pengerretty osuus, Karisalmen riippusilta sekä Käkisalmen kaunis kaarisilta. Osa Pulkkilanharjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Pulkkilan kylältä lähtee Etelä-Suomeen 120 kilo- metrin pituinen Päijännetunneli, joka tarjoaa jo yli 1,5 miljoonalle ihmiselle juomavettä. Vääksyn kanava yhdistää Päijänteen ja Vesijärven. Kuva: Visit Lahti 47 PÄIJÄT-HÄMEEN HELMIÄ Luonnonkaunis Tainionvirta  „Luonnonkaunis Tainionvirta yhdistää Päijänteen ja sen itäpuolella sijaitsevat järvialueet. Tainionvirran reitti Hartolasta Sysmään ja edelleen Päijänteeseen on pituudeltaan 43 kilometriä, josta 24 kilometriä on jokea. Kalastuksen lisäksi Tainionvirta tarjoaa melojille hyvän reitin kahden kunnan läpi. Matkan varrella on viisi koskea. Tottunut meloja meloo päivässä koko pätkän, mutta nautinnollisesti lipuen ja luontoa tarkkaillen ja nautis- kellen saa siihen menemään parikin päivää. Kalastaminen onnistuu ilman kahlaamista ja ran- nat ovat helposti saavutettavissa sekä kalastettavissa. Päijätsalosta huikeat näkymät Päijänteelle  „Suomen toiseksi suurin järvi, 119 kilometriä pitkä Päijänne on tärkeä osa Sysmää. Päijänteen kansallis- puisto sijoittuu osin Sysmän kuntaan. Kansallispuistossa on pitkittäisharjujaksoihin kuu- luvia hiekkarantaisia harjusaaria, ja Päijänteen vuori- maalle tyypillisiä kallio-ja moreenisaaria. Sysmän kirkonkylästä seitsemän kilometriä länteen päin sijaitsee Päijätsalon retkeilyalue. Sieltä avautuvat huikeat näkymät Päijänteelle. Alue on tällä hetkellä yksi suosituimpia luontoretkeilykohteita Päijät-Hämeessä. Päijänne on osa pitkää yhtenäistä vesireittiä, joka ulottuu Lahdesta aina Keski-Suomeen Viitasaarel- le ja Savoon Pielavedelle saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 120 meripeninkulmaa. Sysmän Vintturissa sijaitseva Kammiovuori on Itä-Hämeen korkein kohta, jonka laelta avautuu upea maisema kauas alueen metsiin ja järvimaisemaan. Kuva: Visit Lahti Tainionvirran maisemat ovat maalaukselliset. Kuva: Visit Lahti 48 49 HEINOLA HEINOLA zasukkaita noin 18 000 zpinta-ala 839 km 2 , josta vettä 163 km 2 znaapurikuntia Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Lahti, Mäntyharju, Pertunmaa ja Sysmä zwww.heinola.fi Heinolasiltoja, lintuja ja frisbeegolfia Heinolan lintuhoitolan ulkotarhoissa on nähtävissä trooppisia ja suomalaisia lintuja. Kuva: Visit Lahti Kuusimetsän suojissa kulkeva Juustopolku on vanha yhdysreitti Heinolasta Vuolenkoskelle. Reitti on maastopyöräilijöiden suosiossa. Kuva: Visit Lahti H einola tunnetaan kylpylöistään, kaupungissa oli merkittävää kylpylätoimintaa jo 1900-luvun alkupuolella. Nykyisin kaupungissa on kaksi kylpylää. Noin 18 000 asukkaan Heinola perustettiin vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi eli asuinpaikaksi. Kaupunkioikeudet Heinolalle myön- nettiin vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuon- na 1997. Maalaiskunnan kirkonkylään kutsutaan Hein- oman kirkonkyläksi. Heinola tunnetaan vesistöistään ja niitä ylittävistä silloistaan. Nelostien Tähtiniemen sillalta avautuvat huikeat maisemat Ruotsalaiselle ja Konnivedelle. Sillasta, joka otettiin käyttöön loppu- vuodesta 1993, on tullut Heinolan kuuluisa maamerkki. Heinolassa on toistakymmentä vesistön ylittävää siltaa, Heinola onkin siltojen kaupunki. Aktiiviloman lisäksi Heinolassa voi rentoutua, herkutella ja shoppailla. Matkailuneuvonta sijaitsee historiallisessa WPK-ta- lossa kivenheiton päässä torilta. Tähtisilta Nelostien Tähtiniemen silta on Heinolan maamerkki. LintuhoitolaHeinolan suosituin matkailukohde  „Heinolassa toimii Suomen ainoa virallinen lintu- hoitola. Heinolan lintuhoitolassa on hoidettu louk- kaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Vuosittain hoitoon tulee noin 200-300 lintua, joista 3040 prosenttia pystytään palauttamaan luontoon. Kotimaisten lintujen lisäksi lintutarhalla on nähtä- vänä erilaisia papukaijoja, jotka tulevat lintutarhalle erilaisten pitovaikeuksien vuoksi. Lintuhoitola on Heinolan suosituin matkailukoh- de. Hoitolassa vierailee vuosittain noin 30 000-40 000 vierasta. Osoite: A.F. Airon katu 3. Lisätiedot: heinola.fi Kiinnostavia näyttelyitä  „Heinolassa on kolme mielenkiintoista museota. Heinolan taidemuseo sijaitsee 1830 valmistuneessa kauppias Alexander Toropoffin empiretalossa. Taide- museo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä läpi vuoden sekä toimii kotina laajoille kirja ja eurooppalaisen posliinin kokoelmille. Pienessä Heinola-galleriassa esitellään museon omaa taidekokoelmaa, jonka ripustus vaih- tuu pari kertaa vuodessa. Lääninkivalteri Aschanin talossa ja puutarhassa 1700-luvun lopulta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin. Lääninkivalterin talo on 50 HEINOLA Suomessa harvinainen säilynyt sisämaan 1700-luvun kaupunkitalo. Se on voitu palauttaa lähes kokonaan alkuperäiseen asuunsa. Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee 1872 valmistuneessa myöhäisempiretyylises- sä kauppias Ulrik Lindholmin (1825–1890) talossa. Lindholm loi itselleen omaisuuden, johon kuului mm. viinatehdas ja useita kauppaliikkeitä. ”Made in Hei- nola” -näyttelykierroksella kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Koko- naan uudistettu kaupungin tarina alkaa esihistoriasta ja jatkuu lähelle tätä päivää. Näyttelyn esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä. Vaikuttava pirunkirkko  „Mannerjään muovaama, jylhä kaltevaseinäinen Pirunkirkko Paistjärven alueella Heinolassa on vai- kuttava retkikohde. Pirunkirkon mahtavuus pysäyttää kokeneenkin retkeilijän. Paistjärven Pirunkirkkoon kalteva kalliomuodostelma, joka on muodoltaan kuin jättiläismäinen laavu. Lippaluolaksi erittäin näyttävä kalliokatos sijaitsee Iso-Vuorttunen -järven länsipuolella Härkävuoressa Heinolan koilisosassa. Kuten moniin muihin Suomen luoliin liittyy tarinat isovihan aikaisista pakenemisis- ta, kerrotaan myös Pirunkirkolle paetun venäläisten sotajoukkojen pelossa. Kaunis Rantapuisto  „Heinolan Rantapuisto on kaunis osa Heinolaa. Puis- ton rakentaminen aloitettiin vuonna 1892 ja vuonna 1901 tulva vei puiston istutukset, jotka oli valittu Ve- näjän tsaarin siunauksella. Rantapuisto istutettiin uudelleen vuona 1903. Yksi puu, Tsaasin poppeliksi ristitty, säilyi tulvassa. Nyt se on Suomen vanhin poppeli ja itsenäisen Suomen suurin puu. Puulla on tyvestä ympärysmittaa 865 senttiä ja vielä 1,5 metrin korkeudesta 637 senttiä. Korkeutta tällä poppelilla on kaikkiaan 34,5 metriä. Reilun kah- den hehtaarin kokoisessa puistossa on monia muitakin harvinaista pensaita ja puita. Maailmallakin tunnettu frisbeegolfin keskus  „Heinola DiscGolfPark World, eli tutummin Kippis on kasvanut vapaaehtoisvoimin maailmalla tunnetuksi frisbeegolfkeskukseksi. Kippis mahdollistaa mak- suttomasti laadukasta frisbeegolfharrastusta kaiken taitoisille pelaajille ikään katsomatta. Kippiksellä voi pelata neljää eri rataa. Radat sopivat aloittelijoista huipputason kilpapelaajille. Kippikselle on helppo saapua, sillä se sijaitsee aivan Heinolan keskustan tuntumassa. Osoite: Kippasuonväylä 30. Tähtisilta ylittää Ruotsalainen -järven Tähtiniemen kohdalla Heinolassa. Silta on näyttävä katseenvangitsija. Kuva: Visit Lahti 51 LAHTI Lahtivilkas kaupunki myös kesällä LAHTI zasukkaita noin 120 000 zpinta-ala 517 km 2 , josta vettä 58 km 2 znaapurikuntia Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila. zwww.lahti.fi Lahden Urheilukeskukselta lähtee lukuisia reittejä, jotka sopivat erinomaisesti muun muassa maastopyöräilyyn. Kuva: Visit Lahti Päijät-Hämeen suurin kaupunki Lahti on maailmankuulu talviurheilukaupunki, mutta se tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa myös kesäisin. Kaupungissa on tarjolla historian lisäksi kulttuuria ja luontoa. L ahti on historiallinen asuinpaikka, Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lah- dessa on ollut asutusta jo 9 000 vuotta sitten. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuu- luneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa. Lahti oli suuren Hollolan takamaita, mutta liikenteel- lisesti merkittävä. Lahden kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnan ja Viipurin välinen tie. Tiestä Lahdessä erkani Savonlinnaan johtanut tie. Vuonna 1672 Lahdesta tuli Hollolan markkinapaik- ka, jossa helsinkiläiset, turkulaiset, porvoolaiset ja viipurilaiset porvarit tekivät kauppaa. Lahden painoarvo liikenteen solmukohtana kasvoi, kun 1869 kaupunkiin rakennettiin rautatie osana Rii- himäki-Pietari -rataa. Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. 52 53 LAHTI Lahden satamassa sijaitsevassa Sibeliustalossa on konsertteja ja muita tapahtumia ympäri vuoden. Kuva: Visit Lahti Lahden satamassa voi virkistäytyä muun muassa suppailemalla. Kuva: Visit Lahti Lahti tunnetaan hyppyrimäistään. Suurmäen, ”betonin” näkötorni on suosittu nähtävyys. Hyppyrimäen huipulta avautuvat huikeat näkymät Lahteen. Kuva: Visit Lahti Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II. Lahti lähti merkittävään kasvuun 1940-luvun puoli- välissä, kun noin 10 000 evakkoa Karjalasta asettui- vat Lahteen. Kaupungissa kerrotaan tarinaa, kuinka kaupunginjohtaja Uuno Takki oli rautatieasemalla houkuttelemassa evakkoja jäämään Lahteen. Hou- kuttimina oli tontteja ja edullisia lainoja. Karjalaisuus näkyy yhä Lahdessa ja koko Päijät-Hämeessä, sillä yhteensä Päijät-Hämeeseen asettui sotien jälkeen noin 20 000 Karjalan evakkoa. Viipurilaisten yritykset, yhdistykset ja urheiluseurat ovat iso osa Lahden sotien jälkeistä historiaa. Moni alkuperäiseksi lahtelaiseksi luultu ilmiö, kuten mäki- hyppy ja monet urheiluseurat, ovatkin viipurilaisten evakkojen mukanaan tuomia. Lahti on tullut tunnetuksi puuseppien ja huoneka- lutehtaiden kaupunkina. Monet muistavat myös lah- telaiset oluet ja virvoitusjuomat. Lahti on myös merkittävä kulttuurikaupunki, 1983 valmistui uusi teatteritalo, konserttikäyttöön rakennettu Sibeliustalo valmistui Vesijärven rantaan vuonna 2000. Lahteen on helppo tulla, moottoritietä pitkin pääsee linja-autolla tai omalla autolla suoraan kaupungin keskustan tuntumaan. Myös junan kyydissä pääsee aivan Lahden keskustaan. Kesäisin Lahteen voi myös saapua veneellä tai lai- valla Päijännettä sekä Vesijärveä pitkin. Maailmankuulu urheilukeskus  „Urheilukeskus on maailmankuulu. Urheilukeskuk- sessa sijaitsevat hyppyrimäet, hiihtostadion, Hiihto- museo, keskusurheilukenttä sekä ampumahiihtoalue. Alueella on myös kesäisin maastopyöräily- ja ulkoi- lureittejä, talvisin valaistuja hiihtolatuja. Lahteen voi tutustua myös yläilmoista, sillä suurmäen, ”betonin”, huipulla on näköalatasanne, josta avautuu huikea näkymä kaupunkiin ja sen ympäristöön. Urheilukeskus sijaitsee Lahden keskustan laidalla, ydinkeskustasta kävelee alueelle noin kymmenessä minuutissa. Osoite: Salpausselänkatu 8. Radion ja television historiaa  „Lahti on tunnettu radiomastoistaan. Niiden juuressa, kaupungin keskustassa, sijaitsee Radio- ja tv-museo Mastola. Museo kertoo Suomen television ja radion historiasta. Koko perheelle sopivassa näyttelyssä pääsee ko- keilemaan muun muassa tv-ohjelman tekoa oikeassa chroma key -studiossa. Museossa on menossa parhaillaan Retroa vai ro- muaelektroniikan elinkaaria -näyttely. näyttely tar- kastelee elektroniikan kulutustapojen käännekohtia. Kodin viihde-elektroniikka on sadan vuoden aikana kehittynyt kookkaista putkitelevisioista taskukokoisiin kosketusnäyttöihin. Näyttely esittelee harvaksi käyneen radio- ja tv-me- kaanikkojen ammattikunnan työn muutosta. Osoite: Radiomäenkatu 37. Suomen ainoa moottoripyörämuseo  „Lahdessa on Suomen ainoa Moottoripyörämuseo. Sen kokoelmissa on yli 100 moottoripyörää ja niihin liittyvää historiallista rekvisiittaa. Museo sijaitsee Niemen sahan vanhassa puukuivaamossa Vesijärven rannalla. Tänä vuonna museossa esitellään muun muassa Otto Brandtin maahantuomia moottoripyöriä, pääosassa ovat Hondat. Esillä on muun muassa Suomen ensim- mäinen Honda CB 750. Osoite: Veistämönkatu 1. Lahden historiallinen museo  „Kaupungin keskustassa, vaaleanpunaisessa kar- tanorakennuksessa sijaitseva Lahden historiallinen museo tarjoaa moderneja museonäyttelyitä historial- lisessa miljöössä. Museo esittelee Lahden ja Päijät-Hämeen kulttuuri- historiaa ja arkea jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäi- vään. Museon koti on entisessä Lahden kartanossa ja museossa on esillä pysyvä Hyvä Paikka -näyttely sekä vaihtuva näyttely Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia. Osoite: Kartanonkatu 1. Satamakesän olohuone  „Lahden satamasta on kehittynyt Lahden kesäolo- huone. Satamassa on useita kahviloita ja ravintoloita sekä käyntikohteita, jotka palvelevat ympäri vuoden. Sataman kruunu on konsertti- ja kongressikeskus Sibeliustalo, jonka ympäristöstä voit bongata monia muitakin puuarkkitehtuurikohteita. Satamasta voit lähteä eripituisille risteilyille vaik- kapa Vääksyn kanavalle asti. Vierasvenepalveluita on tarjolla Vesijärven sataman lisäksi myös Teivaan, Nie- men ja Myllysaaren satamissa. Vesijärven satamasta on Lahden torille vartin kävelymatka. Perhepuisto Launeella  „Lahden Launeella on suosittu perhepuisto. Puisto on maksuton ja avoinna ympäri vuoden. Perhepuistosta löytyy muun muassa virikkeellinen linna, liikennepuisto, hämähäkki-kiipeilyteline, useita erikokoisia liukumäkiä sekä vesileikkialue. Launeen perhepuisto kuuluu Lahden keskuspuis- ton laajempaan puistokokonaisuuteen arboretumin ja liikunnallisten alueiden kanssa. Alueelta löytyy muun muassa parkourpuisto, skeittialue ja koira-aitaus. Ympäröivästä Launeen vapaa-ajankeskuksesta löy- tyy lisäksi muun muassa minigolfrata, keilahalli ja kotieläinpiha. Patsaiden kaupunki  „Lahdessa matkailija voi tutustua erilaisiin patsai- siin, Lahti on tunnettu patsaista. Rautatieaseman edes- sä on Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin patsas. Toinen kuuluista ratsastajapatsas on Mariankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa torin laidalla sijait- seva Pentti Papinahon veistämä Hakkapeliittain ko- tiinpaluu. Lahdessa on myös kaksi kopiota viipurilaisista pat- saista. Ne ovat Jussi Mäntysen Hirvipatsas ja Emil Wikströmin Agricolan muistomerkki. Lahden Kisapuistossa on Suomen kuninkaan, maam- me kaikkien aikojen parhaimman jalkapalloilijan Jari Litmasen patsas. Lahdessa on myös Suomen ensimmäinen jääkiekkoi- lijan patsas. Jäähallin edustalla on Suomen ensimmäis- tä jääkiekon arvokisamitalia Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988 saavuttamassa olleen Erkki Laineen patsas. 54 55 IITTI IITTI zasukkaita noin 6 400 zpinta-ala 687 km 2 , josta vettä 97 km 2 znaapurikuntia Heinola, Kouvola, Lahti, Lapinjärvi ja Orimattila zwww.iitti.fi IittiHiidenvuoren kansallismaisema Iitin Hiidenvuori on huikean kaunis luontokohde Hiidensaaressa. Hiidenvuoren huipulta avautuvat, henkeäsalpaavat näkymät järvien yli. Kuva: Visit Lahti 5.8.-31.8. 7,5€/alle1vilmaiseksi Kesällä 1.6.-3.8 Kotieläinpiha, grillikahvila, lasten leikkikeskus, pomppulinna ja lypsettävä lehmä a ktiviteettina. Farmipuodista  oman tila n strutsin- j a naudanlihaa, paistoval miit pihvit,  makkarat , farmiolut ta sekä -si ideriä ja paljon muuta! Farmille pääsee my ös vesiteitse Tervetuloa! hin. Vesireitin pituus on noin 400 kilometriä. Kanavaa pitkin pääsee Iitin nähtävyyksien ja palveluiden äärelle pääsee entistä helpommin vesiteitse. Iitissä on useita vieras- venelaitureita. 5,5 kilometriä pitkä kanavaa ja sen 12 metriä korkea sulku sekä ainutlaatuinen kanavatunneli ovat kokemisen arvoiset. Kanavan sulutusta pääsee ihaile- maan myös jalan. Kanavalta löytyy pysäköintialue, joka sijaitsee Vie- rumäentien (tienro 363) varrella. Eläimiä maalaismaisemassa  „Aidossa maalaismiljöössä Vuo- lenkoskella sijaitsee kotieläinpiha Kilkkilän farmi. Kotieläinpihalla on muun muassa kanoja, lampaita, aaseja, alpakoita ja poroja. Iitin Sääksjärvellä toimii Olgan farmi. Siellä pääsee tutustumaan erilaisiin eläimiin, farmilla on muun muassa vuohia, pupuja, he- vosia ja kanoja. Lisätiedot: olganfarmi.fi ja kilk- kilanfarmi.fi Taidetta hirsitalossa  „Iitin kirkonkylässä sijaitsee uniikki 1840 rakennettu karta- nonomainen Vuorelan hirsitalo kauniin vanhan puukirkon ja gol- fkentän välimaastossa. Kesäisin Vuorela tarjoaa mat- kailijoille taidenäyttelyitä Art- Vuorelan vinttigalleriassa sekä majoitusta. Osoite: Iitintie 810 Kotiseutumuseo viljamakasiinissa  „Iitin kotiseutumuseo kirkonky- lässä vuonna 1830 valmistuneessa viljamakasiinissa. Museon perus- näyttely esittelee pääasiassa viime vuosisadan vaihteen talonpoikai- sesineistöä: maataloustyökaluja, kodinhoitoa ja sisustusta. Maka- siinen lisäksi alueella on luhtiaitta ja riihi 1750-luvulta. Osoite: Mu- seotie 8, Iitti. Kirkonkylässä toimii myös ke- säkahvila, vaihtuvien taidenäyt- telyiden näyttelytila ja Suvipuoti vanhassa empiretyylisessä talossa. Osoite: Kymentaantie 1. Kolme kivikautista kalliomaalausta  „Pohjois-Iitin Haukkaselän muinaismaisema-alueella on ar- vokkaan luonnon lisäksi kolme kivikautista kalliomaalausta. Konnivedellä on melko lyhyi- den etäisyyksien päässä kolme kalliomaalausta, ne ovat Haukka- vuorella, Rautakannanvuorella ja Karhusaaressa. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Iitistä muun muassa Vuo- lenkoskelta ja Lyöttilästä. Lisäksi on löydetty hautakalmistoja, kivi- röykkiöhautoja ja uhrikiviä, joista parhaiten tunnetaan Perheniemen ja Tapolan uhrikivet. Iitti on tuorein päijäthämäläinen kunta. L ahden ja Kouvolan välissä sijaitseva, kirkkopitä- jänä vuonna 1539 perustettu Iitti siirtyi vuoden 2021 alussa Kymenlaakson maakunnasta Päi- jät-Hämeeseen. Iitti perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjäs- tä. Myöhemmin Iitistä on erotettiin Valkeala, Jaala ja osittain Kuusankoski. Sen itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuudestaan. Iitissä on Kausalan kuntakeskus sekä aktiivisia kyliä kauniin luonnon keskellä. Hiidensaari ja Hiidenvuori muodostavat merkittävän kansallismaisemakohteen Iitin Pyhäjärvellä. Vuorelta avautuu maisema Pyhäjärvelle. Hiidenvuoren huippu ko- hoaa yli 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta halliten maisemaa. Jääkauden pyöristämät ja silottamat pinnat, pystyjyrkänteet sekä luoteislaidan halkeama tekevät vuo- resta näyttävän maasto- ja maisemakohteen. Jääkauden jäljiltä levittyy vuoren länsityvellä hiekkainen kangas. Hiidensaari ja Hiidenvuori muodostavat merkittävän kansallismaisemakohteen Iitin Pyhäjärvellä. Hiiden- saaressa voit retkeillä patikoiden, maastopyörällä, tai tulla vesitse veneellä tai meloen. Kymijoelta Päijänteelle  „Kimolan kanava yhdistää Kymijoen Päijänteelle, ja edelleen Lahden Vesijärven sekä Keiteleen vesistöi- 56 57 KÄRKÖLÄ KÄRKÖLÄ zasukkaita noin 4 100 zpinta-ala 256,68 km 2 , josta vettä 2,62 km 2 znaapurikuntia Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna, Mäntsälä ja Kärkölä zwww.karkola.fi Maisemapuistostaan tunnettu Kärkölä Carl Constantin Collinin perustama Huovilan puisto on ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto. Kuva: KärköläKärkölä tunnetaan muun muassa ainutlaatuisesta maisemapuistostaan. R eilun 4 000 asukkaan Kärkölä sijaitsee Helsin- gin, Lahden, Riihimäen ja Tampereen keskellä. Kärkölän läpi kulkevat kantatie 54 ja tie numero 295 sekä rautatie. Kaikki Riihimäki-Lahti -välin taaja- majunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia. Kärkölä on kuulunut aikoinaan Hollolan seura- kuntaan ja 1711 siitä tuli Hollolan kappeliseurakun- ta. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja toinen vuonna 1889. Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867. Kärkölän merkittävin nähtävyys on Huovilan mai- semapuisto. Kärkölässä hellitään niin asukkaita kuin matkailijoitakin myös monilla järvillä, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Teuronjokeen. Englantilaistyylinen maisemapuisto  „Carl Constantin Collinin perustama Huovilan puis- to on Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto, joka on restauroitu 1900-luvun alun asuunsa. Puisto sijaitsee Kärkölän kirkonkylässä Museo- tien varrella lehtomaisessa purolaaksossa. Huovilan puistoon on istutettu monia harvinaisia kasveja, kuten papulanruusuja, rusokuusamia sekä töyh- töangervoja. Huovilan historia on erittäin kiehtova ja elävä, se vaikuttaa edelleenkin koko kunnan alueella. Puistos- sa järjestetään tapahtumia ja opastettuja kierroksia. Puistossa on 21 QR-koodia, joiden johdattamana voi tehdä omatoimisen opastetun kierroksen. Lisätiedot: huovilanpuisto.fi Hiidenmäen luontopolku  „Hiidenmäki on osa Salpausselän harjumuodostel- maa ja se on maisemallisesti arvokas kohde. Hiidenmäen pääsee kulkemaan metsäistä reittiä pit- kin. Luontopolun pituus on 1,2 km ja sen kiertäminen kestää tunnin verran. Hiidenmäen päällä on huvimaja, jossa voi syödä eväitä ja ihailla maisemaa Kärkölän kirkolle päin. Kärkölän historiaa  „Huovilan puistossa toimii Kärkölä-seuran ylläpi- tämä Kärkölän kotiseutumuseo. Kotiseutumuseon talonpoikaisessa pihapiirissä jär- jestetään kesäaikaan erilaisia tapahtumia, aitoissa on vaihtuvia näyttelyitä. 58 59 ORIMATTILA ORIMATTILA zasukkaita noin 16 000 zpinta-ala 785 km 2 , josta vettä 28 km 2 znaapurikuntia Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila zwww.orimattila.fi Orimattilamaaseutu- kaupunki Päijät-Hämeessä Orimattilan kirkko on graniitista rakennettu ristikirkko, se valmistui vuonna 1866. Orimattilan kirkonmäki, kirkko, seurakuntakoti, pappila, hautausmaa, pitäjänmakasiini sekä raitin asuin- ja liikerakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteisen 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilme on hyvin säilynyt. Kirkonmäki määriteltiin vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Kuva: Wikipedia Käkelä on Orimattilan keskustan itäpuolella oleva kaupunginosa Artjärvelle johtavan seututien 172 varrella. Käkelässä on viehättäviä vanhoja puutaloja. Kuva: Wikipedia Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta. Jo se tekee kunnasta mielenkiintoisen. O rimattila sopii hyvin vaikka lomalaisen päi- väkohteeksi: sinne ajaa pääkaupunkiseudulta runsaassa tunnissa. Alue tarjoaa matkailijalle niin kulttuuria, nähtävyyk- siä kuin kaunista päijäthämäläistä luontoa. Viisi merkittävää kulttuuriympäristöä  „Orimattilassa on viisi Museoviraston valtakunnalli- sesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokittelemaa kohdetta. Ne ovat Orimattilan kirkonmäki, Tönnönkosken silta ja myllypaikka, Heinämaan kylä, Kinttulan kar- tano sekä Ratulan kartano. Kartanot ovat yksityisessä omistuksessa eivätkä ole yleisölle avoimia. Tönnönkosken vanha betonikaarisilta  „Vuonna 1911 rakennettu betonikaarisilta on luo- kassaan Suomen vanhin ja se on Tiemuseon mu- seosilta. Sillan suunnitteli sillanrakennusprofessori Jalmar Castrén ja urakoi Tampereen sementtivalimo. Sillassa on rinnakkain kolme erillistä betonikaarta. Sen pituus on 37 metriä, leveys 6,5 metriä ja vapaa aukko sillan alla 22,5 metriä. Siltaan liittyy sen pohjoispuolella oleva koskimaisema sekä kaksi myllyä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Tönnön sillan ja myllyn lähei- syydessä järjestetään vuosittain Tönnön siltajuhlat. Sillalla järjestetään kylän köydenvetokilpailu. Suosittu kotieläinpuisto  „Orimattilan Hevoskylässä sijaitseva kotieläinpuisto on vuodesta toiseen suosittu vierailukohde. Paikalla pääsee tutustumaan erilaisiin kotieläimiin, kuten lampaisiin, possuihin, poroihin, villisikoihin, vuohiin, lehmiin ja poneihin. Poikkea pullomuseoon  „Vuodesta 1987 toiminnassa ollut yksityinen museo esittelee Suomen historiaan liittyvää lasi- ja juomahis- toriaa. Esillä on yli 1500 kohdetta 1600-1900-luvuilta. Näytteillä on myös monia uniikkiesineitä. Pullo- ja lasiaarteiden lisäksi esillä on myös harvinaisia Huit- tisten meteoriakaatteja. Taidelinnan maalaukset  „Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Taidelinnassa on esillä kuvataiteilija Soile Yli-Mäyryn maalauksia yli 20 vuoden ajalta. Tehtailija K.H. Attilan 1890-luvulla rakennuttama komea tiilinen asuintalo Erkonsillan kupeessa muuttui 1993 Taidelinnaksi, kun taiteilija Soile Yli-Mäyry hankki sen omistukseensa. Orimattilan kotiseutumuseo  „Keskustassa sijaitseva Orimattilan kotiseutumuseo on viehättävä maatalomuseo, jonka yhdeksässä eri ra- kennuksessa on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon arkielämään liittyvää esineistöä. Museoalueelta löytyvät muun muassa vanha myl- ly, savutupa, kivenhakkaajan mökki sekä kyläsepän paja. Museotilat on sisustettu ajanmukaisesti ja ko- dinomaisesti. Taidemuseon aarteet  „Orimattilan taidemuseossa on kokoelma kotimais- ta kuvataidetta 1800-luvulta 1960-luvulle. Museon sydämen muodostavat taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat. Taidehistoriallisesti mer- kittävä kokonaisuus esittelee kotimaisen taiteen suuret nimet vuosisadan vaihteeseen, eli Suomen taiteen kul- takauteen painottuen. Edustettuina ovat muun muassa Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Aleksander Lauréus, Berndt Lindholm, Helene Schjer- fbeck, Maria Wiik, Hugo Simberg ja Ville Vallgrenja nuoremman polven tekijöistä esimerkiksi Wäinö Aaltonen ja Tove Jansson. Lisäksi museossa voi tutustua kuvanveistäjä Pentti Papinahon tuotantoon kolmen vuosikymmenen ajalta, Essi Renvallin upeaan veistoskokonaisuuteen sekä orimattilalaissyntyisten Erkon veljesten, runoilija J.H., sanomalehtimies Eero ja runoilija Rudolf Elias Erkon, tarinaan. Vaihtuvat taidenäyttelyt kuljettavat puolestaan ajankohtaisten ilmiöiden ja nykytaiteen äärelle. Osoite: Lahdentie 65. 60 61 PADASJOKI PADASJOKI zasukkaita noin 2 900 zpinta-ala 729 km 2 , josta vettä 206 km 2 znaapurikuntia Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä zwww.padasjoki.fi Padasjoen maineikkaat hiekkarannat Padasjoen satamassa on muun muassa kesäravintola, kausi- ja vierasvenepaikkoja sekä erilaisia tapahtumia. Kuva: Visit Lahti Lattiasta katonrajaan koristeellisesti maalattu Enni Idin taiteilijakoti on kokonaistaideteos Padasjoen Kellosalmen kylällä. Kuva: Visit Lahti Padasjoki tunnetaan muun muassa Päijänteen kansallispuiston hiekkarannoistaan. Uimarantoja on myös muilla järvillä. Kirkasvetisen Iso-Tarusjärven hiekkaranta on osa Taruksen alueen ja Evon retkeilyaluetta, mutta siihen voi tutustua myös upealta rannalta käsin. Kuva: Visit Lahti. Päijänne on keskeinen osa Padasjokea. Päijänteen kansallispuisto levittäytyy kolmen eri kunnan alueelle, joista yksi on Padasjoki. Puisto soveltuu vesiretkeilyyn ja lähes kaikki puiston alueet ovatkin tavoitettavissa vain vesiteitse. Kansallispuiston suosituin kohde on harjusaari Kelvenne upeine hiekkarantoineen. P adasjoella on pitkä historia, paikkakunnalla on ollut asutusta kivikaudelta asti. Padasjoen hal- lintopitäjä mainitaan ensimmäisen kerran histo- riallisissa lähteissä vuonna 1442. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat kuten esimerkiksi Kuhmoinen ovat kuuluneet. Valtatien 24 varressa sijaitseva Padasjoki on luon- nonkaunis kunta, joka tarjoaa matkailijoille paljon nähtävää. Evon retkeilyalueelle  „Padasjoen laivarannasta lähtee Päijänne-Ilves -reitti. Se toimii yhdysreittinä Evon retkeilyalueelle. Reitin varrelta löytyy laavuja ja autiotupia. Pati- koinnin lisäksi reitti soveltuu hyvin myös maasto- pyöräilyyn. Hiekkarantojen Kelvenne  „Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Padasjoen, Asik- kalan ja Sysmän kuntien alueella. Kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä ja puistoon kuuluu viitisen kymmentä saarta ja luotoa. Kansallispuiston sydämenä toimii Kelvenne, joka on maamme suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Kelventeen läpi kulkee yhdeksän kilometrin pituinen harju- ja luontopolku, joka tutustuttaa saaren jääkau- den muokkaamaan vaihtelevaan luontoon. Muita kansallispuiston harjusaaria ovat Papinsaa- ri, Huhtsaari ja Hietasaari. Harjusaarilla on lukuisia hiekkarantoja ja laguunimaisia poukamia, jotka ovat retkeilijöiden suosiossa. Oman veneen lisäksi kansallispuistoon pääsee kä- tevästi tutustumaan risteilyin Padasjoelta, Pulkki- lanharjulta ja Sysmästä tai venetaksilla Padasjoelta ja Lehmonkärjestä. Enni Idin mökki  „Padasjoen Seitniemellä on naivistitaiteilija Enni Idin mökki. Suuren yleisön tietoisuuteen hänen työnsä tulivat vuonna 1973 Helsingin Taidehallissa pidetyn naivistisen taiteen näyttelyssä. Mökki on värikylläinen kokonaistaideteos ja maalat- tu katosta lattiaan taiteilijan lempiaiheilla: kukka- ja kasviornamenteilla ja kissoilla. Nuijasodan muistomerkki  „Padasjoella Nyystölän kylässä käytiin yksi nuijaso- dan (1596-1597) verisimmistä taisteluista. Kylässä on muistomerkki kertomassa nuijasodassa. Sodassa talonpojat kapinoivat aatelistoa ja sotaväkeä vastaan. Myllyn ja sahan historiaa  „Palsanojan varressa on 1800-luvulla rakennettu mylly, jossa nyt toimii myllymuseo. Palsan myllyssä voi kesäisin tutustua sekä myllyn että sahan historiaan.